Pohjantähden tarina

Pohjantähti on turvannut suomalaisten arkea jo yli 120 vuoden ajan, eikä vakuuttamisen keskeinen ajatus ei ole vielä tässäkään ajassa muuttunut. Kerätään yhdessä rahaa ja jaetaan sitä vahingon kärsineille.

Katso Pohjantähden tarina.

 

Kokemusta kolmelta vuosisadalta

120-vuotiaan Pohjantähden historia juontaa juurensa aina vuoteen 1895. Yhtiön ilme ja nimi muuttuivat vähitellen Hämeenläänin Paloapuyhdistyksestä Hämeen Vakuutukseksi, minkä nimisenä yhtiö toimi vuoteen 1996 saakka.

Valtakunnalliseksi laajenemisen myötä otettiin käyttöön Pohjantähti-nimi. 120-vuotisen toimintansa aikana yhtiö on kannattavasti kasvanut valtakunnalliseksi vakuuttajaksi.

 

Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö 1996–

 

2018

Yhtiön johdossa tapahtuu muutoksia. Pekka Määtän toimitusjohtajakausi päättyy kesäkuussa ja välittömästi käynnistyy uuden toimitusjohtajan haku. Väliajan toimitusjohtajan tehtävää hoitaa yhtiön lakimies Krista Rantala. 1.10. aloittaa toimitusjohtajana Aki Kiiliäinen. Hän saa johdettavakseen vakavaraisen yhtiön.

Pohjantähden toimitusjohtaja Aki Kiiliäinen
Aki Kiiliäinen

2017

Lokakuun lopussa järjestetään ylimääräinen yhtiökokous, jossa vaihtuu hallitus. Pohjantähden toimitusjohtajana aloittaa Pekka Määttä.

 

2015

Pohjantähti viettää 120-vuotisjuhlavuottaan. Toimitusjohtaja Eero Ylä-Soininmäki saavuttaa eläkeiän vuoden 2015 tammikuussa ja yhtiön hallitus valitsee hänen seuraajakseen kauppatieteiden maisteri Arto Jurttilan. Jurttila ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan vuoden 2015 alussa.

Arto Jurttila

 

2010

Vuoden 2010 syksyllä Pohjola Vakuutus tekee Pohjantähdestä ostotarjouksen. 8.12.2010 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa asiakkaamme äänestävät itsenäisen Pohjantähden puolesta ja hylkäävät ylivoimaisella äänienemmistöllä ostotarjouksen. Itsenäisenä jatkavan Pohjantähden toimitusjohtajaksi palaa Eero Ylä-Soininmäki.

Eero Ylä-Soininmäki

 

2009

Pohjantähti tekee historiansa parhaan tuloksen ja vakuutusmaksutulo nousee 80,6 miljoonaan euroon. Henkilöstön määrä jatkaa kasvuaan ja vuoden lopulla Pohjantähti loistaa 313 työntekijän voimin.

 

2007

Yhtiön uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.6.2007 kauppatieteen maisteri Petri Suni Eero Ylä-Soininmäen siirtyessä yrittäjäksi.

Petri Suni

 

2005

Yhtiö täyttää 110 vuotta 20.12.2005. Pohjantähti palvelee vuonna 2005 jopa 28 palvelukonttorin ja 13 palvelupisteen voimin. Yhtiössä työskentelee yhteensä 300 henkeä ja vakuutusmaksutulo on noin 72 miljoonaa euroa.

 

2004

Henkilöstön määrä lisääntyy edelleen voimakkaasti ja vuoden lopulla meitä on jo 292.

 

2003

Pohjantähden pääkonttori muuttaa v. 1939 olevista, jo ahtaiksi käyneistä, tiloista uudempiin ja avarampiin eli Hämeen Energian vanhaan kiinteistöön Hämeenlinnan Keinusaareen. Henkilöstön määrä kasvaa 280:een.

 

2002

Vakuutusmaksutulo ylittää 50 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on jo yli 250.

 

1999

Vakuutusmaksutuloa kertyy 243 miljoonaa markkaa. Henkilökunnan määrä on kasvanut 185:een.

 

1998

Uusia palvelukonttoreita perustetaan jatkuvasti. Kuluvana vuonna markkinat laajennetaan myös Pohjois-Suomeen, jota hoidetaan Rovaniemeltä käsin. Maksutulo ylittää maagiset 200 miljoonaa markkaa (210,3 mmk). Pohjantähdellä on palvelukonttoreita ja palvelupisteitä jo 30 paikkakunnalla. Yhtiöllä on 164 vakinaista henkilöä palveluksessaan.

 

1997

Uusi yritystunnus otetaan käyttöön 14.3.1997. Uusi tunnus ja raikas punakeltainen ilme otetaan käyttöön asiakirjoissa, esitteissä, palvelukonttoreissa ja viestinnässä lähes kokonaisuudessaan saman vuoden aikana.

 

1996

Hämeen Vakuutuksen edustajisto päättää kokouksessaan 28.5.1996 ottaa yhtiön uudeksi nimeksi Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy uuden nimen ja yhtiöjärjestyksen. Uusi toiminimi saa patentti- ja rekisterihallituksen hyväksynnän 26.11.1996. Nimenmuutoksella halutaan vastata valtakunnalliseksi laajenneen toimialueen tarpeisiin ja asiakkaiden toiveisiin.

 

Hämeen Vakuutus Keskinäinen Yhtiö 1985–1996

1996

Maksutulo ylittää 150 miljoonan markan rajan (162,8 mmk).

 

1995

Hämeen Vakuutus viettää 100-vuotisjuhlallisuuksiaan. 100 toimintavuoden kunniaksi julkaistaan Hämeen Vakuutuksen juhlalogo.

 

1995

Vakuutussopimuslaki vuodelta 1934 uusitaan nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi 1.7.1995. Tämä vakuutusalan ”kuluttajansuojalaki” velvoittaa yhtiöitä antamaan ”riittävät tiedot vakuutusturvan sisällöstä ja olennaisista rajoituksista” sekä vakuutuksenottajia antamaan ”kaikki tarpeelliset tiedot vakuutettavasta omaisuudesta”.

 

1994

Diplomi-insinööri Eero Ylä-Soininmäki ottaa vastaan toimitusjohtajan tehtävät. Ennakkoluulottomilla ja tinkimättömillä ratkaisuilla yhtiö astuu valtakunnallisen vakuutusyhtiön kenkiin.

Eero Ylä-Soininmäki

 

1991

Uusi nykyaikainen Yritysturva markkinoille.

 

1988

100 miljoonan markan maksutuloraja ylittyy (105,9 mmk).

 

1985

90. toimintavuotena yhtiön maksutulo kohoaa 80 miljoonaan markkaan.

 

1985

Yhtiön uudeksi nimeksi rekisteröidään Hämeen Vakuutus Keskinäinen Yhtiö. Hämeen Vakuutus on ollut käytössä markkinointinimenä jo 1970-luvulta lähtien. Uusi ilme on ajan oloon nuorekas, siniliilan sävytteinen. Äidinkielenopettajia ja lehtien yleisönosastoja kauhistuttaa mainostoimiston ideoima iskulause ”Reilu ja jämpti”. Uuden nimen myötä yhtiö saa luvan kaikkeen vahinko- ja jälleenvakuutustoimintaan kaikkialla maailmassa.

 

Keskinäinen Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö 1932–1985

1984

Yhtiöllä on henkilökuntaa 145, joista pääkonttoritehtävissä 88 ja markkinointiorganisaatiossa 56.

 

1982

Myös kansainvälisiä jälleenvakuutusmarkkinoita kokeillaan, mutta vuonna 1982 ulkomaisen jälleenvakuutuksen merkitseminen lopetettiin sekä vanhoja sopimuksia irtisanottiin. Hyvissä ajoin ennakoiden vältytään monilta suurilta kohtalon kysymyksiltä.

 

1981

Yhtiö panostaa kannattavuuteen ja tuotekehittelyyn. Tuloksena mm. markkinoiden ensimmäinen kotivakuutuksen bonusjärjestelmä.

 

1980

Yhtiön vakuutusmaksutulo ylittää 50 miljoonaa markkaa.

 

1979

Markkinoille kehitellään uusi kotivakuutus, jossa esine-, keskeytys-, oikeusturva- sekä vastuuvakuutukset.

 

1979

Markkinoille tuodaan hevosalan asiantuntijoiden kanssa kehitetty hevosvakuutus, josta yhtiö onkin tunnettu uranuurtajana useiden vuosien ajan.

 

1977

Yhtiön vakuutusmaksutulo ylittää 30 miljoonaa markkaa. Korvauksia maksetaan 15 miljoonaa markkaa. Ensimmäinen miljoonaluokan korvaus maksetaan purjelentokonetehtaan tulipalosta.

 

1975

Suomessa toimii 58 vakuutusyhtiötä, joista 47 vahinkovakuutuksessa ja 11 yhtiötä henki- ja eläkevakuutuksissa. Hämeen Vakuutusyhtiöllä on 26 päätoimista vakuutusmyyjää sekä sivutoimisia asiamiehiä 1400. Konttoreita on 18 paikkakunnalla. Hämeen edustajat saavat tunnustusta asiakkailtaan ”kelloon tai kalenteriin katsomatta” -toiminnallaan.

 

1972

Yhtiön maksutuloksen kehitykseksi kirjataan 22 prosentin kasvu sekä 21 prosenttia vuonna 1975. ”Häme” astuu uuteen maailmaan: automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Kalliin tekniikan säästöt alkavat vähitellen näkyä vuosien kuluessa. Uusia vakuutusyhdistelmiä kehitetään: mm. kotivakuutus, kesähuvilavakuutus, maatilavakuutus ja myymälävakuutus.

 

1970

Keskiaikaiseen symboliin pohjautuva uusi liikemerkki otetaan käyttöön. Pienillä muutoksilla merkki on käytössä vuoteen 1996 saakka. Merkki kuvaa yhtiön kotipaikkaa (Hämeen Linna), perinteitä, turvallisuutta ja aktiivista nykyaikaa.

 

1967

Uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan varatuomari Aimo Korhonen. ”Vakuutusalan terrieriksi” nimetty Korhonen luotsaa yhtiötä aina vuoteen 1994 saakka.

Aimo Korhonen

 

1965

Yhtiön päävakuutuslajin, palovakuutuksen maksutulo ylittää kahden miljoonan markan rajan, samalla muiden vakuutuslajien yhteinen maksutulo on ensimmäistä kertaa palovakuutusta suurempi. Voidaan todeta yhtiön siirtyneen aimo askeleen kohti täydellistä vahinkovakuutustoimintaa.

 

1964

Valtakunnallisestikin alalla tunnustetun toimitusjohtaja Niemistön seuraajaksi valitaan varatuomari Hemmo Willberg.

 

1962

Toimilupa kaikkien ajoneuvojen lakisääteiselle liikennevakuutukselle.

 

1956

Toimilupa traktorien lakisääteiselle liikennevakuutukselle.

 

1954

Toimilupa lakisääteiselle tapaturmavakuutukselle.

 

1950

Markkinoilla on useita kymmeniä vakuutusyhtiöitä ja paikallisyhdistyksiä noin 250.

 

1949

Yhtiön vakuutuskanta on 19,7 miljardia markkaa. Toimitusjohtajaksi valitaan diplomi-insinööri Väinö J. Niemistö.

Väinö J. Niemistö

 

1948-1950

Hämeen Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Maalaisten Keskinäinen Vakuutusyhtiö Aura ja Suomen Maalaisten Keskinäinen Vakuutusyhtiö neuvottelevat voimien yhdistämisestä yhteiseksi yhtiöksi. Fuusiohankkeet kariutuvat erimielisyyksiin, jotka johtuvat lähinnä yhtiön kotipaikasta, nimestä ja osapuolten alkuperäisten toiveiden toteutumatta jättämisestä. Maalaisten yhtiö ja Aura yhdistyvät myöhemmin vuonna 1957 yhdeksi yhtiöksi.

 

1946

Opettajatar hakee korvausta enkelin siivistä. Koulunäytelmässä tyttöenkelin siivet syttyivät tuleen kuusen kynttilöistä.

 

1945

2. maailmansodan seurauksena voimakas inflaatio syö vakuutusturvan todellista määrää huolimatta voimakkaasta uushankinnasta. Sodanjälkeisen muuttoliikkeen seurauksena Hämeen heimon ja kotiseutuylpeyden merkitys ei ole enää niin hallitseva. Tästä syystä myös asiamiestoiminnan luonne muuttuu kilpailun kiristyessä ja ”aatteellisen vedon” hiipuessa.

 

1939

Uusi vakuutustuote metsävakuutus näkee päivänvalon.

 

1939

Uutta pääkonttorirakennusta alettiin rakentaa Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulle, torin kulmaan. Se valmistuu Talvisodan jo kolkutellessa ovia. Samana vuonna ensimmäinen sivukonttori aloittaa toimintansa Lahdessa.

Pääkonttori vuonna 1939

 

1935

Yhtiö on maaseudulla palovakuutustoimintaa harjoittavista yhtiöistä toiseksi suurin 2,5 miljardin markan vakuutuskannallaan. Ote hurmahenkisestä reklaamista (mainos-sanaa alettiin käyttää yleisesti vasta 1930-luvun lopulla): ”Keskinäinen Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö on Hämeen heimon suursaavutus!”

 

1932

Yhtiön nimeksi tulee lainsäädännön mukaisesti Keskinäinen Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö, koska yhtiö on vakuutuksenottajiensa omistama ja hallitsema. Yhtiöllä on noin 50 000 osakasta. Toimialueena on teoriassa koko maa, vaikka toiminta onkin pääasiallisesti Hämeeseen keskittynyttä.

 

Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö 1895–1932

1931

Lama on syvimmillään Hämeessä, noin joka neljäs teollisuustyöntekijä menettää työpaikkansa.

 

1921

Vakuutuksia voidaan nyt tehdä yhtiön sääntöjen mukaan myös kaupungeissa, kauppaloissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa, missä vahinkoalttius on huomattavasti suurempi.

 

1920

Hämeenlinnan Linnankatu 88:ssa sijaitseva talo hankitaan yhtiön pääkonttorin liiketilaksi. Yhtiö on tehnyt 25 vuoden kuluessa 142 000 vakuutusta, vakuutuskanta oli 418 miljoonaa markkaa (miljardin markan raja ylitetään vuonna 1924). Yhtiöllä on 53 asiamiestä ja 7 vakinaista toimihenkilöä. Maaseudulla Hämeellä on ”reirun” talon maine.

Pääkonttori vuonna 1920

 

1918

Kansalaissota-vapaussota saa aikaan sekasortoa, nälkää ja siivilikuolemia myös Hämeessä. Sota aiheuttaa yhtiön vakuutuksenottajille 2,2 mmk:n (5,5 mmk nykytasolla) vahingot, jotka katetaan vakuutusmaksujen ”sotapalovahinkolisällä”. Sodan seurauksena rakennustoiminta vilkastuu, niin myös vakuutettavien kohteiden määrä.

 

1917

Konttoristin työaika on kuutena päivänä viikossa klo 9–16. Ylitöitä ei makseta erikseen. Kirjanpidon tositteita monistetaan vesikopiolaitteella ja märät kuitit laitetaan kuivumaan pyykkinarulle.

 

1915

Yhtiö vakuuttaa kohteita jo Hämeen läänin ulkopuolella.

 

1914

Yhtiöön palkataan ensimmäinen matkatarkastaja valvomaan asiamiesten työtä ja antamaan paloturvallisuusohjeita väestölle.

 

1913

Suurimpia ja vaarallisimpia vakuutuskohteita annetaan ensimmäistä kertaa jälleenvakuutettavaksi.

 

1912

Uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan talousneuvos ”aatteiden ja ihanteiden” raittiusmies Verneri Haverinen. Hän kirjoittelee paljon kädestäpitäen neuvoja, paloturvallisuuteen liittyviä artikkeleja jopa pääkaupungin lehtiin.

Verneri Haverinen

 

1910

Ote lehti-ilmoituksesta: ”Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö on maamme suurin paikallinen paloapuyhtiö, jopa se lähentelee eräitä suuria koko maata käsittäviä palovakuutusyhtiöitä”.

 

1910

Viivästyneistä vakuutusmaksuista peritään 10 % korotus ja kaikki maksamattomat maksut pannaan ryöstöön eli uloshakuun. Vakuutusmaksut peritään aina jälkikäteen edelliseltä vuodelta. Asiamiehet kiertävät keräämässä maksut tiettyinä päivinä – niistä on etukäteen ilmoitus lehdessä.

 

1910

Yhtiöjärjestyksen mukaan vakuutuksen piiriin eivät kuulu mm. seuraavat palonarat kohteet: savusauna, juomatehdas, höyry- ja vesisahalaitos, petrolimoottori.

 

1900

Hämeenlinnan asukasluku on 6000, Tampereen 40 000, Lahden 5000 ja Jyväskylän 3000.

 

1900

Salamaniskujen arvioidaan 4–6-kertaistuneen edellisellä vuosisadalla. Tämän arvellaan johtuvan rautatie- ja sähkölennätinverkkojen lisääntymisestä.

 

1896

Asiamiehen palkkio on 25 penniä vakuutustuhannelta. Lisäksi hänellä on oikeus periä asiakkailta 1–3 markan suuruinen korvaus vakuutuspapereiden teosta.

 

1896

Toiminnan alkamisesta lähtien väliaikaisen toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa Onni Jokinen, joka vuoden 1898 alusta lähtien hoitaa virkaa vakinaisesti vuoteen 1912 saakka. Tällöin hän tunnustaa väärinkäyttäneensä yhtiön varoja omiin tarkoituksiinsa ja joutuu jättämään virkansa.

 

1896

Yhtiökokouksessa helmikuun 6. päivänä todettiin, että summa oli kerätty ja vakuutustoiminnan voidaan siis katsoa alkaneen.

 

1896

Yhtiön vakuutustoiminnan aloittamiseen kerätään 10 miljoonan markan vakuutussumma. Eri pitäjissä ”kellokkaina” toimivat asiamiehet alkavat luoda suhteita.

 

1895

Hämeenläänin Maanviljelysseura toimii aktiivisesti uuden vakuutusyhtiön perustamiseksi. Hämeenläänin Palovakuutusyhtiön perustava kokous pidetään 20.12.1895. Kotipaikasta väännetään kättä – Hämeenlinna vie voiton Tampereesta äänin 35–30. Perustamisen vetäjänä toimii maanviljelijä, kunnallisneuvos Kustaa Kiipula.