Kaikki alkoi palovakuutuksista – Pohjantähti 125 vuotta!
Suomi oli 125 vuotta sitten monin tavoin aivan toinen maa kuin nykyisin: Venäjän läntinen kolkka, jossa yhdeksän ihmistä kymmenestä asui maaseudulla. Tulipalot olivat yleinen vieras niin tiiviissä kaupungeissa kuin maaseudullakin, sillä rakennusmateriaalit syttyivät herkästi ja rakennuksia lämmitettiin perinteisesti puulla.
Tuohon maailmaan päätti Hämeen Maanviljelysseura perustaa itselleen oman palovakuutusyhtiön auttamaan oman lääninsä maaseudun asukkaita, joilta tulipalo vei omaisuuden. Ajatus oli, että riskiä tulipalon tuhoista kannettaisiin yhdessä, keskinäisesti.
Palovakuutuksia tarjoavia yhdistyksiä ja yrityksiä oli toki jo valmiiksi. Hämäläiset maanviljelijät halusivat kuitenkin oman, koko läänin kattavan yhtiön – pitkälti samoista syistä, joiden vuoksi moni nykyisin kilpailuttaa vakuutuksensa: olemassa olevia vaihtoehtoja pidettiin kalliina ja kitsaasti korvaavina. Toisaalta yhtiöt, jotka toimivat pääosin kaupungeissa, eivät tunteneet maaseudun elämää tarpeeksi tarkasti.
Vajaan vuoden ajan maanviljelysseuran asettama toimikunta laati uudelle palovakuutusyhtiölle sääntöjä. Loppuvuodesta 1895 käytiin tiukka äänestys yhtiön kotipaikasta. Hämeenlinna voitti Tampereen äänin 35–30. Siksi Pohjantähden pääkonttori on yhä Hämeenlinnassa.
Joulukuussa 1895 perustettiin Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö, ja Pohjantähden pitkä historia oli alkanut.
Asiamiehet tärkeä linkki asiakkaisiin
Toiminta lähti käyntiin rivakasti: kun huhtikuussa 1896 pidettiin ensimmäinen yhtiökokous, yhtiö vastasi hämäläisten maanviljelijöiden omaisuudesta jo 30 miljoonan markan edestä. Nykyrahassa se vastaa 160 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksiakin oli maksettu jo reilun 8 000 markan edestä.
Yhtiöllä oli Hämeen eri kunnissa asiamiehiä, jotka vastasivat vakuutusten myynnistä. Kilpailu oli kovaa, sillä palovakuutuksia kauppasivat tuolloin myös venäläinen, ruotsalainen, muutama englantilainen sekä pari kotimaista vakuutusyhtiötä.
Asiamiesten tehtävänä oli lisäksi huolehtia alueensa paloturvallisuudesta muun muassa pitämällä vakuutetuilla tiloilla palotarkastuksia ja valvomaan tulen käyttöä. Usein tulipalo sai alkunsa esimerkiksi huonossa kunnossa olevasta hormista tai tulipesästä lähteneestä kipinästä, joka sytytti lähellä olevan sytyke- tai halkolaatikon palamaan.
Ihmisen kokoisia tarinoita 125-vuotisen historian varrelta:
Valikoima laajeni sotien jälkeen
Ensimmäiset vuosikymmenet Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö toimi vain muutaman henkilön voimin. Aluksi yhtiö työllisti toimitusjohtajan lisäksi konttoriapulaisen, ja vielä itsenäistymisen aikoihin vuonna 1917 kolme henkilöä: toimitusjohtajan, konekirjoittajan ja kassanhoitajan.
Yhtiön pienet toimitilat olivat Hämeenlinnassa Raatihuoneenkatu 34:ssa – toisessa kerroksessa, koska aloittava yhtiö ei tarvinnut tiloja katutasossa.
Yli 40 vuotta yhtiö keskittyi pelkkiin palovakuutuksiin. Juuri talvisodan kynnyksellä vuonna 1939 yhtiö alkoi tarjota myös metsäpalovakuutusta, joka oli Suomessa aivan uusinta uutta.
Seuraavan kerran vakuutusvalikoima laajeni vasta sotien jälkeen. Vuonna 1946 palovakuutukset poistuivat yhtiön nimestä, kun nimeksi tuli Keskinäinen Hämeen Vakuutusyhtiö. Vuonna 1954 yhtiö alkoi myydä myös lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia.
Pari vuotta myöhemmin alettiin vakuuttaa myös traktoreita ja vuonna 1962 kaikkia ajoneuvoja. Vuonna 1965 muista kuin palovakuutuksista kertyneet maksut ylittivät palovakuutuksen maksutulon.
Keskinäisyys tärkeä arvo
125 toimintavuotensa aikana Hämeen palovakuutusyhtiöstä alkunsa saanut Pohjantähti on kehittynyt valtakunnallisesti toimivaksi täyden palvelun vakuutusyhtiöksi samalla, kun maailma ja sen riskit ovat muuttuneet täysin toisenlaisiksi.
Perustamisvuosista lähtien Pohjantähti on ollut keskinäinen, eli asiakkaidensa omistama yhtiö.
”Ajatus siitä, että me vastaamme riskeistä yhdessä, ei ole muuttunut mihinkään, vaikka arkemme on täysin toisenlaista kuin yhtiön perustamisen aikoihin”, sanoo toimitusjohtaja Aki Kiiliäinen.
1800-luvun lopussa palovakuutusta ei voinut ottaa esimerkiksi leipomolle, riihelle tai puusepänverstaalle, sillä tulipalo herkästi syttyvässä paikassa olisi ollut yhteisölle liian suuri riski. Edelleen Pohjantähdessä tehdään valintaa vakuutettavien kohteiden suhteen, jotta olemassa oleville asiakkaille voidaan taata mahdollisimman hyvä palvelu.
”Kun asiakkaat toimivat vastuullisesti ja välttävät riskejä, se hyödyttää meitä kaikkia pitkällä aikavälillä parempien vakuutustuotteiden ja edullisempien hintojen muodossa”, Kiiliäinen sanoo.
Lähde: Reijo Ahtokari: Hämeen Vakuutus 1895–1995
Päivitys 19.4.2021: Kuvatekstissä ollut osoite muutettu Raatihuoneenkatu 32:sta Raatihuoneenkatu 13:ksi.
