Jälkipyykki voi säästää tuhansia euroja – näin estät tulevat työtapaturmat ennalta

Maalari oli kiivennyt tikkaille ylettyäkseen maalaamaan seinää katonrajasta. Seinää vasten nojanneet tikkaat lähtivät luistamaan ja maalari putosi tikkailta lattialle. Ensiavussa selvisi, että maalarin ranne oli murtunut.

Yrityksissä sattuu tapaturma valitettavasti ennemmin tai myöhemmin. Kun loukkaantunut työkaveri on saanut apua ja haverista on ilmoitettu vakuutusyhtiöön, tapahtunut kannattaa käydä perinpohjaisesti läpi.

Työtapaturman jälkipyykki ei ole syyllisten etsimistä, vaan arkista työturvallisuustyötä. Se vie toki hetken, mutta säästää parhaimmillaan tuhansia euroja.

Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi nimittäin, että yksi sairauspäivä maksaa yritykselle keskimäärin 350 euroa. Jos esimerkiksi kalliit koneet tai arvokas vuokratila seisovat tapaturman vuoksi tyhjän panttina, työntekijän poissaolopäivän hinta voi olla selvästi suurempikin.

Työtapaturmista kannattaa ottaa opiksi

Jotta samanlainen tapaturma ei satu toistamiseen, firmassa kannattaa yhdessä pohtia, mistä tapaturma johtui. Oliko maalarilla käytössä vääränlaiset tikkaat vai oliko ne kiireessä asetettu huolimattomasti?

Työtapaturman jälkeen kannattaa etsiä vastauksia ainakin näihin kysymyksiin:

Liittyikö tapaturmaan teknisiä syitä?

Johtuiko tapaturma esimerkiksi

  • viasta tai puutteista koneissa, työvälineissä tai niiden suojauksessa
  • materiaaleista tai aineista
  • merkinnöistä
  • valaistuksesta
  • liukkaudesta
  • järjestyksestä
  • siisteydestä tai hygieniasta
  • laite-ergonomiasta?

Oliko tapaturman taustalla inhimillisiä syitä?

Johtuiko tapaturma esimerkiksi

  • ohjeen vastaisesti toimimisesta
  • puutteellisesta osaamisesta
  • liiallisesta rutinoitumisesta
  • liiallisesta kiireestä, josta seurasi erehdys, virhe tai unohtaminen
  • siitä, että vaaraa ei havaittu tai siitä ei ilmoitettu riittävän ajoissa
  • siitä, että vireystila heikko, mikä se johti tarkkaavaisuuden repsahdukseen
  • alkoholista, krapulasta tai lääkkeistä
  • liian monen asian tekemisestä yhtä aikaa?

Oliko tapaturman syynä jokin organisaatioon liittyvä asia?

Johtuiko tapaturma esimerkiksi siitä, että

  • ohjeet puuttuivat tai olivat vajavaiset tai virheelliset
  • työtehtävään ei ole koulutettu tai perehdytetty riittävästi eikä esihenkilö ollut seurannut tilannetta riittävästi
  • tehtävää ei ole suunniteltu turvalliseksi
  • riskikartoitus puuttui tai riskiä ei ole havaittu siinä
  • kunnossapito tai ostotoiminta oli puutteellista?

Pohdinnan jälkeen on päätösten aika. Miten yrityksessä toimitaan jatkossa toisin? Korvataanko seinään nojaavat tikkaat toisenlaisilla, asennetaanko tikkaiden jalkoihin liukuesteet vai huolehtiiko työkaveri, että tikkaat pysyvät pystyssä?

Lopuksi kannattaa varmistaa, että jokainen yrityksen työntekijä osaa jatkossa toimi niin, että kaikki pysyvät terveinä ja työkykyisinä.

Lisää tietoa työturvallisuuden parantamisesta löydät ilmaisista Työturvallisuuden ABC -oppaista.