Suomessa hoitoon pääsystä on tulossa hyväosaisten etuoikeus

Kaikkia suomalaisia varten rakennettu terveydenhuoltojärjestelmä suosii nyt maksukykyisimpiä asiakkaita.

Suomessa terveydenhuoltoa rahoitetaan kolmea eri väylää pitkin. Verorahoilla kustannetaan julkinen perusterveydenhuolto. Työterveyshuolto on monelle työnantajalle merkittävä kuluerä. Lisäksi yhä useampi turvautuu varmuuden vuoksi terveysvakuutuksiin.

Hoitoon pääsy on silti monille vaikeampaa kuin vuosikymmeniin. Perusterveydenhuollon jonot kasvavat, ja monella hoito viivästyy kuukausiksi, ellei käytettävissä ole työterveyttä tai terveysvakuutusta. Järjestelmä, jonka piti olla rakennettu kaikkia varten, palvelee parhaiten niitä, jotka pystyvät maksamaan eniten.

Kehitys on huolestuttavaa, ja nykyinen käytäntö tuntuu epäreilulta. Onko järjestelmä rikki?

Edustamassani vakuutusyhtiössä terveysvakuutusten korvausmenot ovat kasvaneet neljässä vuodessa noin 137 prosenttia. Vuonna 2020 korvausmenot olivat 9,97 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 jo 23,6 miljoonaa euroa.

Koronaviruspandemian päätyttyä vuonna 2022 lääkärikäynnit lisääntyivät nopeasti, kun hoitovelkaa purettiin ja terveysvakuutuksia alettiin käyttää entistä aktiivisemmin. Tämä näkyi suoraan korvausmenoissa ja sitä kautta vakuutusmaksuissa.

Terveysvakuutusten hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet 2020-luvulla. Hintaa voi toki säätää omavastuita nostamalla tai lisäturvaa karsimalla, mutta samalla vakuutuksen tarjoama hyöty pienenee.

Kustannusten nousuun vaikuttavat monet tekijät: yksityisen terveydenhuollon hinnat ovat nousseet, palvelutarjonta on laajentunut ympärivuorokautiseksi, ja tutkimuksia tehdään aiempaa useammin. Vakuutusten turvin hoitoon myös hakeudutaan herkemmin, koska julkisen terveydenhuollon jonoihin ei haluta tai voida jäädä odottamaan.

Jos terveysvakuutuksia käytetään jatkuvasti pienten vaivojen hoitoon, kustannusrakenne ei enää kestä. Lopulta kaikki joutuvat maksamaan enemmän. Tämä ei ole kenenkään etu – ei asiakkaan, vakuutusyhtiön eikä terveydenhuollon järjestelmän.

Samaan aikaan työterveyshuollon kustannukset kasvavat ja eriarvoisuus lisääntyy. Parhaiten menestyvillä yrityksillä on varaa kattavaan työterveyteen: niiden työntekijät saavat nopeasti apua ja käyttävät terveyspalveluja aktiivisesti. Pienemmillä työnantajilla on harvoin mahdollisuutta samaan.

Jos terveydenhuollon turva rakentuu työnantajan ja lompakon perusteella, olemme väärällä tiellä.

Terveydenhuolto on perusoikeus, ei varallisuuteen sidottu etuus. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että laaja työterveys ja terveysvakuutukset vapauttavat resursseja julkiseen terveydenhuoltoon. Kokonaisuuden pitäisi olla hallinnassa ja tukea koko väestön terveyttä.

Terveysvakuutus on tärkeä osa suomalaista turvaverkkoa. Se täydentää julkista järjestelmää, kun hoitoa tai erikoisosaamista tarvitaan nopeasti. Vakuutusten merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa sairaus tai oire heikentää elämänlaatua mutta ei oikeuta kiireelliseen hoitoon julkisella puolella.

Meidän on opittava harkitsemaan tarkasti, millaisissa tilanteissa terveysvakuutus on tarkoituksenmukainen väline ja milloin on syytä nojata suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteisiin, yhteiseen vastuuseen ja kohtuullisuuteen. Kyse ei ole vain vakuutusalan toiminnasta vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta näkemyksestä, jonka vaaliminen on nykyisen terveydenhuollon kestävyyden ehto.

On tärkeää muistaa, mistä suomalainen terveydenhuolto on saanut voimansa. Se on perustunut ajatukseen, että kukaan ei jää hoitotarpeidensa kanssa yksin ja että apua saa tarpeen eikä maksukyvyn mukaan. Jos hylkäämme tämän periaatteen, luovumme yhdestä suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivestä.

Suomalaisten ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä kohtuuttoman pitkään. Meidän on yhdessä huolehdittava, että terveydenhuolto pysyy kaikkien oikeutena, ei vain harvojen hyväosaisten etuoikeutena.

Pohjantähden toimitusjohtaja Aki Kiiliäisen mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 12.11.2025.