Ilmatieteen laitoksen mukaan salamointia nähdään Suomessa keskimäärin eniten heinäkuussa. Maasalamoiden määrässä esiintyy kuitenkin tyypillisesti suurta kuukausien ja vuosien välistä vaihtelua.
Mitä lämpimämpää on, sitä todennäköisemmin ukkostaa. Lämpimissä ilmamassoissa kosteus lisääntyy, jolloin myös ukkosten todennäköisyys kasvaa.
Korvaako vakuutus, jos salama iskee? Olemme koostaneet vastauksia muutamiin yleisimpiin kysymyksiin.
Korvataanko sähkölaitevahingot, jos töpseli on seinässä?
Kotivakuutus yleisesti ottaen korvaa salaman aiheuttamat ylijännitevahingot, vaikka laite olisi ollut ukkosen aikaan kytkettynä pistorasiaan.
”Vakuutus lähtökohtaisesti korvaa vahingot, vaikka laite olisi ollut kytkettynä sähköverkkoon. Tästä huolimatta sähköjohdot kannattaa ehdottomasti irrottaa pistorasioista ja antenniverkosta aina, kun se on mahdollista. Ehdoin tahdoin ei kannata antaa ukkosen tehdä tuhojaan”, sanoo Pohjantähden korvausasiantuntija Suvi Santajärvi.
Joskus ukkonen voi kuitenkin yllättää. Erityisesti positiivisesti varautuneet salamat voivat harhautua sivusuunnassa niin pitkälle, että ne tuntuvat iskevän kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tämä on kuitenkin melko harvinaista.
Pääkeskukseen asennutettava ylijännitesuoja suojaa kaikkia rakennuksen laitteita sähkölinjaa pitkin tulevalta ylijännitteeltä. Erityisen herkät tai arvokkaat laitteet kannattaa kuitenkin suojata vielä erillisillä ylijännitesuojilla. Salama voi nimittäin rikkoa myös itse suojalaitteet, minkä vuoksi ne ainoastaan vähentävät vaurioiden riskiä, mutta eivät täysin poissulje niitä.
Millaisia vahinkoja ukkonen voi aiheuttaa?
Ukkoseen liittyviä yleisimpiä vahinkojen aiheuttajia ovat:
- Ylijännitepiikit, jotka rikkovat elektroniikkaa (esimerkiksi televisiot, tietokoneet, kodinkoneet).
- Sähkökatkot, joiden vuoksi esimerkiksi pakasteet voivat pilaantua.
- Salamaniskut, jotka voivat sytyttää tulipaloja.
- Myrskytuuli, joka kaataa puita tai irrottaa rakennuksen rakenteita.
Lisäksi viallisessa sähköverkossa voi syntyä hengenvaarallinen nollavika. Nollavika on tilanne, jossa sähköverkon paluujohdin eli nollajohdin katkeaa, jolloin jännite voi nousta jopa 400 volttiin. Nollavika voi rikkoa laitteita saaden ne toimimaan poikkeuksellisesti. Jos nollavikaa epäillään, sähköt pitää katkaista välittömästi pääkytkimestä äärimmäisen varovaisesti nahkahansikkaita käyttäen, minkä jälkeen tilanteesta on ilmoitettava sähkönjakeluverkon vikapäivystykseen.
Miten ukkosen aiheuttamia vahinkoja voi ennaltaehkäistä?
Vaikka vakuutus korvaa monia ukkosen aiheuttamia vahinkoja, on ennaltaehkäisy aina erittäin tärkeää. Pienillä teoilla voi säästyä suurilta vahingoilta.
”Vaikka ukkosvahingot korvataan vakuutusehtojen mukaisesti, ne aiheuttavat usein vaivaa ja voivat häiritä arkea pitkäänkin. Korvaussummiin vaikuttavat lisäksi ikävähennykset ja omavastuu. Siksi ennaltaehkäisevät toimet voivat säästää merkittäviltä kustannuksilta”, painottaa Santajärvi.
Muistilista ukkosen lähestyessä:
- Irrota sähkölaitteet pistorasioista, jos mahdollista.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Varmista, että irrallinen omaisuus, kuten trampoliinit tai puutarhakalusteet, ei pääse lentämään tuulen mukana.
- Valmistaudu mahdolliseen sähkökatkoon (vara-akut, taskulamppu, kylmälaukut).
Sähköverkkoyhtiö voi olla korvausvastuussa sähkökatkosta, jos esimerkiksi sähkölaite rikkoutuu tai pakasteet sulavat.