mies sohvalla kirja naamallaan

Yleinen -

Henkivakuutus on tylsä aikuisten asia – kunnes sitä tarvitaan

mies sohvalla kirja naamallaan

Aikuisuus on vaikeaa. Pyykit pitää laittaa. Roskat pitää viedä ja laskuja maksaa. Pölyt on pyyhitty sohvan alta viimeksi marraskuussa 2023. Pirjo-täti kutsui kylään juhannuksena, mutta vielä ei ole ehditty palata asiaan. Jonkun pitäisi tarkistaa, milloin veroilmoitus pitää täyttää.

Aikuisuus on täynnä tavallisen tylsiä, arkisia asioita – aikuisten asioita. Lapsena ei tarvinnut murehtia siitä, että vessapaperi loppuu. Yksikään lapsi ei varmasti miettinyt, onko äidin autossa kaskovakuutusta. Eikä kukaan heistä varsinkaan ajatellut henkivakuutusta.

Eikä muuten ajattele kovin moni aikuinenkaan. Tutkimusten* mukaan vain noin kolmanneksella suomalaisista aikuisista on henkivakuutus. Kyllä me ymmärrämme – kuolemasta puhuminen latistaa tunnelman suunnilleen yhtä pahasti kuin back to school -mainokset heinäkuussa. Henkivakuutuksen puheeksi ottaminen kumppanin kanssa voi myös tuntua enemmän true crime -podcastin alulta kuin rennolta lauantai-illalta. Sitä paitsi kuka ehtii miettiä henkivakuutusta, kun kaupassakin pitäisi käydä?

Kun perheen tulot romahtavat yhdessä yössä

Otetaan hetkeksi tarkasteluun aivan tavallinen perhe. Kaksi aikuista, kaksi lasta ja 280 000 euroa asuntolainaa uudesta omakotitalosta Hämeenlinnan Hauholla. Toinen vanhemmista tuo kotiin 3 800 euroa nettona kuukaudessa, toinen 2 500 euroa. Yhteensä perheen käytössä on 6 300 euroa kuukaudessa.

Sitten paremmin tienaava puoliso jää rekan alle.

Ikävä tragedia kerta kaikkiaan, mutta laitetaan hetkeksi tunteet sivuun ja katsotaan tilannetta lukujen valossa. 3 800 euroa kuukaudessa katoaa taloudesta käytännössä yhdessä yössä. Asuntolaina sen sijaan ei katoa. Eikä sähkölasku. Syödä pitää edelleen. Harrastusmaksut, vakuutukset, auto, vaatteet ja ärsyttävän kallis putkiremonttikaan eivät saa suru-uutista ja päätä kohteliaasti poistua kuvioista.

Jos perheen menot olivat ennen esimerkiksi 5 000 euroa kuukaudessa ja ne saadaan kuoleman jälkeen karsittua vaikkapa 4 200 euroon, jäljelle jäävän puolison 2 500 euron nettotuloilla kuukausittainen vajaus on silti 1 700 euroa. Se on 20 400 euroa vuodessa. Ja tässä ei ole vielä huomioitu inflaatiota tai sitä, että yksinhuoltajana voi olla vaikeampaa tehdä yhtä paljon töitä kuin aikaisemmin.

Henkivakuutuksella vakuutetaan taloudellista tyhjiötä

Jos kuolleella puolisolla olisi esimerkiksi 300 000 euron henkivakuutus, perhe voisi maksaa siitä vaikkapa 200 000 euroa asuntolainaa pois. Lainaa jäisi enää 80 000 euroa, ja kuukausittaiset lainanhoitokulut tippuisivat reilusti. Samalla vakuutuskorvauksesta jäisi vielä 100 000 euroa paikkaamaan sitä aukkoa, jonka menetetty palkka jättää perheen talouteen.

Henkivakuutuksella kun ei oikeastaan vakuuteta henkeä – sitä kun ei oikein rahalla voi korvata. Sillä vakuutetaan sitä taloudellista tyhjiötä, minkä menetetyt tulot arkeen jättävät.

Siksi henkivakuutus kuuluu samaan tylsän aikuisuuden kategoriaan kuin palovaroittimien paristot, eläkesäästäminen ja se veroilmoitus, joka piti muuten tarkastaa jo huhtikuussa.

Ei se erityisen hauskaa ole, mutta se pitää vain hoitaa.