Inhimilliset virheet haittaavat työturvallisuutta – työtapaturmat vähenevät käyttäytymistä ymmärtämällä

”Tämä on ihan pikkuhomma. En todellakaan hae mitään suojalaseja puolen minuutin työtä varten!”

Tällainen ajatus on monelle tuttu työpaikalta. Oikaistaan vähän – eihän aiemminkaan ole mitään sattunut!

Kuitenkin lähes jokaisen työtapaturman taustalla on ainakin osittain niin sanottu inhimillinen turvallisuustekijä. Inhimilliset turvallisuustekijät ovat niitä työturvallisuuteen vaikuttavia asioita, jotka ovat yksittäisen työntekijän käsissä: vahinkoja, ajattelemattomuutta ja epähuomiossa tehtyjä virheitä.

Työpaikoilla, joilla työturvallisuuden ohjeet ja suunnitelmat ovat kunnossa sekä laitteet turvallisia, ihmisen tekemät virheet selittävät peräti yhdeksän työtapaturmaa kymmenestä, sanoo työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin johtava asiantuntija Marita Hyttinen Eco Onlinesta.

Hyttinen on psykologi, joka on tehnyt väitöskirjansa työturvallisuuteen vaikuttavasta inhimillisestä turvallisuustekijästä.

”Jos taas työpaikka on turvallisuuden suhteen kuin viidakko, tapaturmat johtuvat pääasiassa muista syistä: tilat eivät ole kunnossa, koneita ei ole huollettu, turvallisuutta ei johdeta tai ohjeita ole. On hyvin vaikea toimia fiksusti, jos ympäristö ei ole kunnossa”, Hyttinen sanoo.

Yleisyydestään huolimatta inhimillisten työturvallisuuteen vaikuttavien asioiden huomioiminen on Hyttisen mukaan työpaikoilla ”aivan alkutekijöissään”. Joko työturvallisuus ei ole tärkeysjärjestyksen kärjessä tai sitten huomiota kiinnitetään lähinnä työturvallisuuden tekniseen puoleen, kuten koneiden huoltamiseen tai riittävään valaistukseen.

Millaiset inhimilliset syyt heikentävät työturvallisuutta?

Kiire on yksi yleisimmistä syistä siihen, että turvallisuusasioissa fuskataan. Työntekijä ei viitsi hakea henkilösuojaimia, oikaisee pimeän ja liukkaan polun läpi työmaan lounaspaikkaan tai nostaa painavan kuorman yksin säästääkseen aikaa.

Samalla työntekijä voi vähätellä mielessään riskin suuruutta tai selittää itselleen, ettei koskaan aikaisemminkaan ole mitään sattunut.

”Yleensä haluamme tehdä työtehtävän mahdollisimman nopeasti ja oletamme, että meillä on kiire. Todellisuudessa suojaimen hakemiseen ei mene kauaa”, Hyttinen sanoo.

Multitasking eli usean asian tekeminen samaan aikaan ei ihmiseltä todellisuudessa onnistu, vaan huomio kiinnittyy aina yhteen asiaan kerrallaan. Siksi montaa asiaa samanaikaisesti yrittäessä tulee virheitä ja sattuu tapaturmia.

Tästä syystä matkapuhelimen näprääminen autolla ajaessa on laissa kielletty. Hyttisen mukaan puhelinta ei kannata käyttää edes portaikossa kulkiessa, sillä epähuomiossa askel herkästi lipsahtaa ja kaatuessa voi loukata itsensä.

Keskeytykset aiheuttavat töissä virheitä, jotka voivat johtaa työtapaturmiin. Esimerkiksi keskittyneesti kaidetta kiinnittävä rakennustyöntekijä saattaa unohtaa kaiteen viimeiset ruuvit, kun työkaveri tulee kesken kaiken pyytämään apua.

”Kun ihminen keskeytetään, huomio siirtyy muualle. Samalla työtehtävään voi väsyä, jolloin tarkkaavaisuus ei ole kohdallaan”, Hyttinen sanoo.

Väsymys heikentää selvästi työturvallisuutta – se näkyy tilastoissakin. Eniten työtapaturmia sattuu Hyttisen mukaan työpäivän päätteeksi iltapäivällä ja yövuorolaisilla aamuyöstä klo 3–5 aikaan.

Väsymys olisi hyvä tunnistaa myös työmatkoilla. Kun pitkän viikon päätteeksi lähtee autoillen kotiin, työasiat saattavat pyöriä päässä ja heikentää tarkkaavaisuutta.

”Väsyneenä ihminen rupeaa oikomaan ja tarkkaavaisuus repsahtaa. Jotta tarkkaavaisuus pysyy mukana, on tärkeää pitää minitaukoja sekä syödä ja juoda kevyesti”, Hyttinen muistuttaa.

Näyttämisen halu voi johtaa siihen, että otetaan työpaikoilla turhia riskejä. Samalla työntekijä saattaa tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen ajatellessaan, ettei koskaan aiemminkaan ole mitään sattunut.

”Työntekijä saattaa leikkiä äijää jättämällä haavan puhdistamatta ja laittamalla sormeensa ilmastointiteippiä. Haavan tulehtuminen voi kuitenkin johtaa sairauslomaan.”

Voimakkaat tunteet vaikuttavat meihin töissäkin. Ikävät tilanteet tai huonot uutiset voivat nostaa pintaan hankalia tunteita, jotka vievät tarkkaavaisuuden muualle.

”Tunteista pitäisi pystyä puhumaan työpaikalla, jotta kaveria voidaan tukea tai käskeä jopa kotiin”, Hyttinen sanoo.

Työturvallisuutta ohjeilla ja keskusteluilla

Vaikka ihmiset ovat erehtyväisiä, inhimilliseen turvallisuustekijään voi ja kannattaa vaikuttaa työpaikoilla. Työturvallisuuden varmistaminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Hyttisen mukaan inhimillisten virheiden vähentämisen perusta ovat ajan tasalla olevat työturvallisuusohjeet. Oikean toimintatavan lisäksi tärkeää on lausua ääneen se, mikä on kiellettyä.

”Ohjeen yhteydessä työnantajan pitää osoittaa, että ohje on tärkeä, jotta kaikki pääsevät terveenä kotiin”, Hyttinen sanoo.

Ohjeiden ja kieltojen noudattamista pitää myös jaksaa valvoa ja käydä niiden tärkeydestä keskustelua. Välillä vaarallisiin työtapoihin puuttuminen voi vaatia sitkeääkin perustelemista, miksi esimerkiksi suojakäsineitä pitää käyttää – myös sen työntekijän, joka on tehnyt töitä neljäkymmentä vuotta ilman tapaturmia.

”Jääräpäälle voi perustella, että suojainten käyttö on tärkeää paitsi hänen terveytensä kannalta, myös siksi, että hän on esimerkki toisille.”

Lue lisää työturvallisuuden johtamisesta Pohjantähden Työturvallisuuden ABC -oppaista.

Valppautta ja läsnäoloa työhön

Tietoisesta läsnäolosta ja mindfulnessista on viimeisen vuosikymmenen ajan puhuttu paljon henkisen hyvinvoinnin lisääjänä. Hyttinen peräänkuuluttaa tietoisuutta työpaikoille myös siksi, että valppaus ja läsnäolo parantavat työturvallisuutta.

”Erityisesti silloin, kun siirrytään työvaiheeseen, jossa työtapaturman riski on korkea, pitäisi varmistaa, että aivot ja fysiikka ovat mukana eikä mennä autopilotilla.”

Hyttisen mukaan tämä vaatii pysähtymistä ja sen ajattelemista, mitä onkaan tekemässä. Millaisia riskejä tähän liittyy? Miten pitää valmistautua? Tarvitsenko suojavarusteita tai työkaverin apua?

”Suomalaisilla työpaikoilla on tapana rynnätä asioiden pariin. Siksi monilla työpaikoilla on otettu käyttöön hokema ”take two”, mieti hetki.”