Historia

Kokemusta kolmelta vuosisadalta

120-vuotiaan Pohjantähden historia juontaa juurensa aina vuoteen 1895. Yhtiön ilme ja nimi muuttuivat vähitellen Hämeenläänin Paloapuyhdistyksestä Hämeen Vakuutukseksi, minkä nimisenä yhtiö toimi vuoteen 1996 saakka.

Valtakunnalliseksi laajenemisen myötä otettiin käyttöön Pohjantähti-nimi. 120-vuotisen toimintansa aikana yhtiö on kannattavasti kasvanut valtakunnalliseksi vakuuttajaksi.

Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö 1996–

2015 Pohjantähti viettää 120-vuotisjuhlavuottaan. Toimitusjohtaja Eero Ylä-Soininmäki saavuttaa eläkeiän vuoden 2015 tammikuussa ja yhtiön hallitus valitsee hänen seuraajakseen kauppatieteiden maisteri Arto Jurttilan. Jurttila ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan vuoden 2015 alussa.
arto_jurttila120_vuotislogo
2010 Vuoden 2010 syksyllä Pohjola Vakuutus tekee Pohjantähdestä ostotarjouksen. 8.12.2010 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa asiakkaamme äänestävät itsenäisen Pohjantähden puolesta ja hylkäävät ylivoimaisella äänienemmistöllä ostotarjouksen. Itsenäisenä jatkavan Pohjantähden toimitusjohtajaksi palaa Eero Ylä-Soininmäki.
ylasoininmakiitsenainen
2009 Pohjantähti tekee historiansa parhaan tuloksen ja vakuutusmaksutulo nousee 80,6 miljoonaan euroon. Henkilöstön määrä jatkaa kasvuaan ja vuoden lopulla Pohjantähti loistaa 313 työntekijän voimin.
2007 Yhtiön uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.6.2007 kauppatieteen maisteri Petri Suni Eero Ylä-Soininmäen siirtyessä yrittäjäksi.
suni_petri
2005 Yhtiö täyttää 110 vuotta 20.12.2005. Pohjantähti palvelee vuonna 2005 jopa 28 palvelukonttorin ja 13 palvelupisteen voimin. Yhtiössä työskentelee yhteensä 300 henkeä ja vakuutusmaksutulo on noin 72 miljoonaa euroa.
 PT_110v
2004 Henkilöstön määrä lisääntyy edelleen voimakkaasti ja vuoden lopulla meitä on jo 292.
2003 Pohjantähden pääkonttori muuttaa v. 1939 olevista, jo ahtaiksi käyneistä, tiloista uudempiin ja avarampiin eli Hämeen Energian vanhaan kiinteistöön Hämeenlinnan Keinusaareen. Henkilöstön määrä kasvaa 280:een.
pk
2002 Vakuutusmaksutulo ylittää 50 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on jo yli 250.
1999 Vakuutusmaksutuloa kertyy 243 miljoonaa markkaa. Henkilökunnan määrä on kasvanut 185:een.
1998 Uusia palvelukonttoreita perustetaan jatkuvasti. Kuluvana vuonna markkinat laajennetaan myös Pohjois-Suomeen, jota hoidetaan Rovaniemeltä käsin. Maksutulo ylittää maagiset 200 miljoonaa markkaa (210,3 mmk). Pohjantähdellä on palvelukonttoreita ja palvelupisteitä jo 30 paikkakunnalla. Yhtiöllä on 164 vakinaista henkilöä palveluksessaan.
1997 Uusi yritystunnus otetaan käyttöön 14.3.1997. Uusi tunnus ja raikas punakeltainen ilme otetaan käyttöön asiakirjoissa, esitteissä, palvelukonttoreissa ja viestinnässä lähes kokonaisuudessaan saman vuoden aikana.
1996 Hämeen Vakuutuksen edustajisto päättää kokouksessaan 28.5.1996 ottaa yhtiön uudeksi nimeksi Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy uuden nimen ja yhtiöjärjestyksen. Uusi toiminimi saa patentti- ja rekisterihallituksen hyväksynnän 26.11.1996. Nimenmuutoksella halutaan vastata valtakunnalliseksi laajenneen toimialueen tarpeisiin ja asiakkaiden toiveisiin.

Hämeen Vakuutus Keskinäinen Yhtiö 1985–1996

1996 Maksutulo ylittää 150 miljoonan markan rajan (162,8 mmk).
1995 Hämeen Vakuutus viettää 100-vuotisjuhlallisuuksiaan. 100 toimintavuoden kunniaksi julkaistaan Hämeen Vakuutuksen juhlalogo.
SATALOGO
1995 Vakuutussopimuslaki vuodelta 1934 uusitaan nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi 1.7.1995. Tämä vakuutusalan ”kuluttajansuojalaki” velvoittaa yhtiöitä antamaan ”riittävät tiedot vakuutusturvan sisällöstä ja olennaisista rajoituksista” sekä vakuutuksenottajia antamaan ”kaikki tarpeelliset tiedot vakuutettavasta omaisuudesta”.
1994 Diplomi-insinööri Eero Ylä-Soininmäki ottaa vastaan toimitusjohtajan tehtävät. Ennakkoluulottomilla ja tinkimättömillä ratkaisuilla yhtiö astuu valtakunnallisen vakuutusyhtiön kenkiin.
eero_ylasoininmaki
1991 Uusi nykyaikainen Yritysturva markkinoille.
1988 100 miljoonan markan maksutuloraja ylittyy (105,9 mmk).
1985 90. toimintavuotena yhtiön maksutulo kohoaa 80 miljoonaan markkaan.
1985 Yhtiön uudeksi nimeksi rekisteröidään Hämeen Vakuutus Keskinäinen Yhtiö. Hämeen Vakuutus on ollut käytössä markkinointinimenä jo 1970-luvulta lähtien. Uusi ilme on ajan oloon nuorekas, siniliilan sävytteinen. Äidinkielenopettajia ja lehtien yleisönosastoja kauhistuttaa mainostoimiston ideoima iskulause ”Reilu ja jämpti”. Uuden nimen myötä yhtiö saa luvan kaikkeen vahinko- ja jälleenvakuutustoimintaan kaikkialla maailmassa.

Keskinäinen Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö 1932–1985

1984 Yhtiöllä on henkilökuntaa 145, joista pääkonttoritehtävissä 88 ja markkinointiorganisaatiossa 56.
1982 Myös kansainvälisiä jälleenvakuutusmarkkinoita kokeillaan, mutta vuonna 1982 ulkomaisen jälleenvakuutuksen merkitseminen lopetettiin sekä vanhoja sopimuksia irtisanottiin. Hyvissä ajoin ennakoiden vältytään monilta suurilta kohtalon kysymyksiltä.
1981 Yhtiö panostaa kannattavuuteen ja tuotekehittelyyn. Tuloksena mm. markkinoiden ensimmäinen kotivakuutuksen bonusjärjestelmä.
1980 Yhtiön vakuutusmaksutulo ylittää 50 miljoonaa markkaa.
1979 Markkinoille kehitellään uusi kotivakuutus, jossa esine-, keskeytys-, oikeusturva- sekä vastuuvakuutukset.
1979 Markkinoille tuodaan hevosalan asiantuntijoiden kanssa kehitetty hevosvakuutus, josta yhtiö onkin tunnettu uranuurtajana useiden vuosien ajan.
1977 Yhtiön vakuutusmaksutulo ylittää 30 miljoonaa markkaa. Korvauksia maksetaan 15 miljoonaa markkaa. Ensimmäinen miljoonaluokan korvaus maksetaan purjelentokonetehtaan tulipalosta.
1975 Suomessa toimii 58 vakuutusyhtiötä, joista 47 vahinkovakuutuksessa ja 11 yhtiötä henki- ja eläkevakuutuksissa. Hämeen Vakuutusyhtiöllä on 26 päätoimista vakuutusmyyjää sekä sivutoimisia asiamiehiä 1400. Konttoreita on 18 paikkakunnalla. Hämeen edustajat saavat tunnustusta asiakkailtaan ”kelloon tai kalenteriin katsomatta” -toiminnallaan.
TK-Asiakirjoja TKu-Asiakirjoja
1972 Yhtiön maksutuloksen kehitykseksi kirjataan 22 prosentin kasvu sekä 21 prosenttia vuonna 1975. ”Häme” astuu uuteen maailmaan: automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Kalliin tekniikan säästöt alkavat vähitellen näkyä vuosien kuluessa. Uusia vakuutusyhdistelmiä kehitetään: mm. kotivakuutus, kesähuvilavakuutus, maatilavakuutus ja myymälävakuutus.
1970 Keskiaikaiseen symboliin pohjautuva uusi liikemerkki otetaan käyttöön. Pienillä muutoksilla merkki on käytössä vuoteen 1996 saakka. Merkki kuvaa yhtiön kotipaikkaa (Hämeen Linna), perinteitä, turvallisuutta ja aktiivista nykyaikaa.
 Vanha-Hamelogo
1967 Uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan varatuomari Aimo Korhonen. ”Vakuutusalan terrieriksi” nimetty Korhonen luotsaa yhtiötä aina vuoteen 1994 saakka.
TJ-Korhonen
1965 Yhtiön päävakuutuslajin, palovakuutuksen maksutulo ylittää kahden miljoonan markan rajan, samalla muiden vakuutuslajien yhteinen maksutulo on ensimmäistä kertaa palovakuutusta suurempi. Voidaan todeta yhtiön siirtyneen aimo askeleen kohti täydellistä vahinkovakuutustoimintaa.
1964 Valtakunnallisestikin alalla tunnustetun toimitusjohtaja Niemistön seuraajaksi valitaan varatuomari Hemmo Willberg.
1962 Toimilupa kaikkien ajoneuvojen lakisääteiselle liikennevakuutukselle.
1956 Toimilupa traktorien lakisääteiselle liikennevakuutukselle.
1954 Toimilupa lakisääteiselle tapaturmavakuutukselle.
1950 Markkinoilla on useita kymmeniä vakuutusyhtiöitä ja paikallisyhdistyksiä noin 250.
1949 Yhtiön vakuutuskanta on 19,7 miljardia markkaa. Toimitusjohtajaksi valitaan diplomi-insinööri Väinö J. Niemistö.
TJ-Niemisto
1948-1950 Hämeen Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Maalaisten Keskinäinen Vakuutusyhtiö Aura ja Suomen Maalaisten Keskinäinen Vakuutusyhtiö neuvottelevat voimien yhdistämisestä yhteiseksi yhtiöksi. Fuusiohankkeet kariutuvat erimielisyyksiin, jotka johtuvat lähinnä yhtiön kotipaikasta, nimestä ja osapuolten alkuperäisten toiveiden toteutumatta jättämisestä. Maalaisten yhtiö ja Aura yhdistyvät myöhemmin vuonna 1957 yhdeksi yhtiöksi.
1946 Opettajatar hakee korvausta enkelin siivistä. Koulunäytelmässä tyttöenkelin siivet syttyivät tuleen kuusen kynttilöistä.
1945 2. maailmansodan seurauksena voimakas inflaatio syö vakuutusturvan todellista määrää huolimatta voimakkaasta uushankinnasta. Sodanjälkeisen muuttoliikkeen seurauksena Hämeen heimon ja kotiseutuylpeyden merkitys ei ole enää niin hallitseva. Tästä syystä myös asiamiestoiminnan luonne muuttuu kilpailun kiristyessä ja ”aatteellisen vedon” hiipuessa.
1939 Uusi vakuutustuote metsävakuutus näkee päivänvalon.
1939 Uutta pääkonttorirakennusta alettiin rakentaa Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulle, torin kulmaan. Se valmistuu Talvisodan jo kolkutellessa ovia. Samana vuonna ensimmäinen sivukonttori aloittaa toimintansa Lahdessa.
PK-1939
1935 Yhtiö on maaseudulla palovakuutustoimintaa harjoittavista yhtiöistä toiseksi suurin 2,5 miljardin markan vakuutuskannallaan. Ote hurmahenkisestä reklaamista (mainos-sanaa alettiin käyttää yleisesti vasta 1930-luvun lopulla): ”Keskinäinen Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö on Hämeen heimon suursaavutus!”
1932 Yhtiön nimeksi tulee lainsäädännön mukaisesti Keskinäinen Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö, koska yhtiö on vakuutuksenottajiensa omistama ja hallitsema. Yhtiöllä on noin 50 000 osakasta. Toimialueena on teoriassa koko maa, vaikka toiminta onkin pääasiallisesti Hämeeseen keskittynyttä.
Keskinäinen-HL-Palovakuutusyhtiö-2keskinainen_hameenlaanin_palovakuutusyhtio

Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö 1895–1932

1931 Lama on syvimmillään Hämeessä, noin joka neljäs teollisuustyöntekijä menettää työpaikkansa.
1921 Vakuutuksia voidaan nyt tehdä yhtiön sääntöjen mukaan myös kaupungeissa, kauppaloissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa, missä vahinkoalttius on huomattavasti suurempi.
1920 Hämeenlinnan Linnankatu 88:ssa sijaitseva talo hankitaan yhtiön pääkonttorin liiketilaksi. Yhtiö on tehnyt 25 vuoden kuluessa 142 000 vakuutusta, vakuutuskanta oli 418 miljoonaa markkaa (miljardin markan raja ylitetään vuonna 1924). Yhtiöllä on 53 asiamiestä ja 7 vakinaista toimihenkilöä. Maaseudulla Hämeellä on ”reirun” talon maine.
PK-1920
1918 Kansalaissota-vapaussota saa aikaan sekasortoa, nälkää ja siivilikuolemia myös Hämeessä. Sota aiheuttaa yhtiön vakuutuksenottajille 2,2 mmk:n (5,5 mmk nykytasolla) vahingot, jotka katetaan vakuutusmaksujen ”sotapalovahinkolisällä”. Sodan seurauksena rakennustoiminta vilkastuu, niin myös vakuutettavien kohteiden määrä.
1917 Konttoristin työaika on kuutena päivänä viikossa klo 9–16. Ylitöitä ei makseta erikseen. Kirjanpidon tositteita monistetaan vesikopiolaitteella ja märät kuitit laitetaan kuivumaan pyykkinarulle.
1915 Yhtiö vakuuttaa kohteita jo Hämeen läänin ulkopuolella.
1914 Yhtiöön palkataan ensimmäinen matkatarkastaja valvomaan asiamiesten työtä ja antamaan paloturvallisuusohjeita väestölle.
1913 Suurimpia ja vaarallisimpia vakuutuskohteita annetaan ensimmäistä kertaa jälleenvakuutettavaksi.
1912 Uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan talousneuvos ”aatteiden ja ihanteiden” raittiusmies Verneri Haverinen. Hän kirjoittelee paljon kädestäpitäen neuvoja, paloturvallisuuteen liittyviä artikkeleja jopa pääkaupungin lehtiin.
TJ-Haverinen
1910 Ote lehti-ilmoituksesta: ”Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö on maamme suurin paikallinen paloapuyhtiö, jopa se lähentelee eräitä suuria koko maata käsittäviä palovakuutusyhtiöitä”.
1910 Viivästyneistä vakuutusmaksuista peritään 10 % korotus ja kaikki maksamattomat maksut pannaan ryöstöön eli uloshakuun. Vakuutusmaksut peritään aina jälkikäteen edelliseltä vuodelta. Asiamiehet kiertävät keräämässä maksut tiettyinä päivinä – niistä on etukäteen ilmoitus lehdessä.
1910 Yhtiöjärjestyksen mukaan vakuutuksen piiriin eivät kuulu mm. seuraavat palonarat kohteet: savusauna, juomatehdas, höyry- ja vesisahalaitos, petrolimoottori.
1900 Hämeenlinnan asukasluku on 6000, Tampereen 40 000, Lahden 5000 ja Jyväskylän 3000.
1900 Salamaniskujen arvioidaan 4–6-kertaistuneen edellisellä vuosisadalla. Tämän arvellaan johtuvan rautatie- ja sähkölennätinverkkojen lisääntymisestä.
1896 Asiamiehen palkkio on 25 penniä vakuutustuhannelta. Lisäksi hänellä on oikeus periä asiakkailta 1–3 markan suuruinen korvaus vakuutuspapereiden teosta.
1896 Toiminnan alkamisesta lähtien väliaikaisen toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa Onni Jokinen, joka vuoden 1898 alusta lähtien hoitaa virkaa vakinaisesti vuoteen 1912 saakka. Tällöin hän tunnustaa väärinkäyttäneensä yhtiön varoja omiin tarkoituksiinsa ja joutuu jättämään virkansa.
1896 Yhtiökokouksessa helmikuun 6. päivänä todettiin, että summa oli kerätty ja vakuutustoiminnan voidaan siis katsoa alkaneen.
HL-Paloapuyhdistys-2 HÄMEEN~2
1896 Yhtiön vakuutustoiminnan aloittamiseen kerätään 10 miljoonan markan vakuutussumma. Eri pitäjissä ”kellokkaina” toimivat asiamiehet alkavat luoda suhteita.
PK-1896
1895 Hämeenläänin Maanviljelysseura toimii aktiivisesti uuden vakuutusyhtiön perustamiseksi. Hämeenläänin Palovakuutusyhtiön perustava kokous pidetään 20.12.1895. Kotipaikasta väännetään kättä – Hämeenlinna vie voiton Tampereesta äänin 35–30. Perustamisen vetäjänä toimii maanviljelijä, kunnallisneuvos Kustaa Kiipula.