Oli kesä, oli mopo

15-vuotias poikani oli odottanut mopokortin saamista pitkään ja vihdoin tuli päivä, jolloin tuo hetki koitti. Tuliterä menopeli alla kokoonnuttiin porukalla koulun pihalle ja ajeltiin letkassa lähikatuja.

Kurvissa oli kuitenkin irtohiekkaa, mihin kokematon kuski ei osannutkaan varautua ja pyörä lipesi alta suistuen ojaan. Ylpeydellä voin todeta, että pojan ensimmäinen huoli oli, kuinka matkustajana olleelle kaverille kävi. Onneksi niin matkustaja kuin kuljettajakin säästyivät ihonaarmuja lukuun ottamatta suuremmilta vahingoilta.

Kun nuori saa mopokortin, hän ymmärtää, että liikennevakuutus on pakollinen vakuutus, mikä on otettava. Tämä vakuuttamisvelvollisuus koskee myös mökki- ja peltomopoja. Siitä, mitä vakuutus todellisuudessa korvaa, ei nuorilla kuitenkaan tunnu olevan juurikaan käsitystä.

Liikennevakuutus korvaa niin kuljettajan kuin matkustajankin henkilövahingot sekä matkustajan henkilökohtaisten käyttöesineiden vaurioitumisen.

Liikennevakuutusturva on erittäin laaja. Se sisältää mm. sairaanhoitokulut, kuntoutuskulut, ansionmenetyksen, mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen sekä ikävimmissä tapauksissa myös hautauskulut ja mahdolliset perhe-eläkkeet. Myös erilaisesta tilapäisestä ja pysyvästäkin haitasta on mahdollista saada korvauksia.

Pienissä vahingoissa turvan laajuutta ei useinkaan tule ajatelleeksi. Jos vahingossa syntyykin vakavampia henkilövahinkoja, voivat maksettavat korvaukset nuorella henkilöllä kohota kuusinumeroiseksi summaksi.  Vaikka raha ei ikinä korvaa terveyttä, helpottaa se elämää vammojen kanssa. Ainakin itse maksan siitä turvasta mielelläni.