| 1882 |
Palovakuutusosakeyhtiö Fennia perustetaan. |
| 1891 |
Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola perustetaan. |
| 1895 |
Hämeenläänin Maanviljelysseura
toimii aktiivisesti uuden vakuutusyhtiön perustamiseksi. Hämeenläänin
Palovakuutusyhtiön perustava kokous pidetään 20.12.1895.
Kotipaikasta väännetään kättä - Hämeenlinna
vie voiton Tampereesta äänin 35-30. Perustamisen vetäjänä
toimii maanviljelijä, kunnallisneuvos Kustaa Kiipula. |
| 1896 |
Yhtiön vakuutustoiminnan aloittamiseen
kerätään 10 miljoonan markan vakuutussumma. Eri pitäjissä
"kellokkaina" toimivat asiamiehet alkavat luoda suhteita. |
| |
Yhtiökokouksessa helmikuun 6. päivänä todettiin, että summa oli kerätty
ja vakuutustoiminnan voidaan siis katsoa alkaneen. |
| 1896 |
Toiminnan alkamisesta lähtien väliaikaisen
toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa Onni Jokinen, joka vuoden
1898 alusta lähtien hoitaa virkaa vakinaisesti vuoteen 1912 saakka.
Tällöin hän tunnustaa väärinkäyttäneensä
yhtiön varoja omiin tarkoituksiinsa ja joutuu jättämään
virkansa. |
| 1896 |
Asiamiehen palkkio on 25 penniä vakuutustuhannelta.
Lisäksi hänellä on oikeus periä asiakkailta 1-3
markan suuruinen korvaus vakuutuspapereiden teosta. |
| 1900 |
Salamaniskujen arvioidaan 4-6 kertaistuneen
edellisellä vuosisadalla. Tämän arvellaan johtuvan
rautatie- ja sähkölennätinverkkojen lisääntymisestä.
|
| 1900 |
Hämeenlinnan asukasluku on 6000, Tampereen
40 000, Lahden 5000 ja Jyväskylän 3000. |
| 1910 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan vakuutuksen
piiriin eivät kuulu mm. seuraavat palonarat kohteet: savusauna,
juomatehdas, höyry- ja vesisahalaitos, petrolimoottori. |
| 1910 |
Viivästyneistä vakuutusmaksuista
peritään 10% korotus ja kaikki maksamattomat maksut pannaan
ryöstöön eli uloshakuun. Vakuutusmaksut peritään
aina jälkikäteen edelliseltä vuodelta. Asiamiehet kiertävät
keräämässä maksut tiettyinä päivinä
- niistä on etukäteen ilmoitus lehdessä. |
| 1910 |
Ote lehti-ilmoituksesta: "Hämeenläänin
Palovakuutusyhtiö on maamme suurin paikallinen paloapu-yhtiö,
jopa se lähentelee eräitä suuria koko maata käsittäviä
palovakuutusyhtiöitä".
|
| 1912 |
Uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan talousneuvos
"aatteiden ja ihanteiden" raittiusmies Verneri Haverinen.
Hän kirjoittelee paljon kädestäpitäen neuvoja,
paloturvallisuuteen liittyviä artikkeleja jopa pääkaupungin
lehtiin. |
| 1913 |
Suurimpia ja vaarallisimpia vakuutuskohteita
annetaan ensimmäistä kertaa jälleenvakuutettavaksi. |
| 1914 |
Yhtiöön palkataan ensimmäinen
matkatarkastaja valvomaan asiamiesten työtä ja antamaan
paloturvallisuusohjeita väestölle. |
| 1915 |
Yhtiö vakuuttaa kohteita jo Hämeen
läänin ulkopuolella. |
| 1917 |
Konttoristin työaika on kuutena päivänä viikossa klo
9-16. Ylitöitä ei makseta erikseen. Kirjanpidon tositteita
monistetaan vesikopiolaitteella, märät kuitit laitetaan
kuivumaan pyykkinarulle. |
| 1918 |
Kansalaissota-vapaussota saa aikaan sekasortoa,
nälkää ja siivilikuolemia myös Hämeessä.
Sota aiheuttaa yhtiön vakuutuksenottajille 2,2 mmk:n (5,5 mmk
nykytasolla) vahingot, jotka katetaan vakuutusmaksujen "sotapalovahinkolisällä".
Sodan seurauksena rakennustoiminta vilkastuu, niin myös vakuutettavien
kohteiden määrä. |
| 1920 |
Hämeenlinnan Linnankatu 88:ssa sijaitseva
talo hankitaan yhtiön pääkonttorin liiketilaksi. Yhtiö
on tehnyt 25 vuoden kuluessa 142 000 vakuutusta, vakuutuskanta oli
418 miljoonaa markkaa (miljardin markan raja ylitetään vuonna
1924). Yhtiöllä on 53 asiamiestä ja 7 vakinaista toimihenkilöä.
Maaseudulla Hämeellä on "reirun" talon maine. |
| 1921 |
Vakuutuksia voidaan nyt tehdä yhtiön
sääntöjen mukaan myös kaupungeissa, kauppaloissa
ja taajaväkisissä yhdyskunnissa, missä vahinkoalttius
on huomattavasti suurempi. |
| 1931 |
Lama on syvimmillään Hämeessä,
noin joka neljäs teollisuustyöntekijä menettää
työpaikkansa. |
| 1932 |
Yhtiön nimeksi tulee lainsäädännön
mukaisesti Keskinäinen Hämeenläänin Palovakuutusyhtiö,
koska yhtiö on vakuutuksenottajiensa omistama ja hallitsema.
Yhtiöllä on noin 50 000 osakasta. Toimialueena on teoriassa
koko maa, vaikka toiminta onkin pääasiallisesti Hämeeseen
keskittynyttä. |
