TalousForum 22.9.2009: Sijoitusten tuotot ja työurien pituus ovat keskeisiä työeläkkeen rahoituksen kestävyydessä. Sijoitusmarkkinoiden pahin pudotus ohi – reaalitalouden osalta vielä haasteita edessä
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Pohjantähden yritysjohdolle järjestämässä talouden ajankohtaisseminaarissa saatiin tuoreita näkemyksiä työeläkejärjestelmämme kestävyydestä sekä Suomen taloustilanteesta.
Pohjantähden toimitusjohtaja Petri Suni aloitti tilaisuuden kertomalla yhtiön kuulumisia. Kuluva vuosi on sujunut hyvin. Vakuutusliiketoiminta on tuottanut positiivista tulosta ja yhtiön maksutulo on kasvanut alan keskimääräistä paremmin. Myös sijoitusten tuotot ovat kehittyneet suotuisasti.
- Vahinkovakuuttaminen ei ole suhdanneherkimpiä aloja. Taloudellisessa kurimuksessa ei haluta ottaa lisää riskiä vakuutusturvaa heikentämällä, arvioi Suni.
- Henkilöriskien osalta suomalaiset ovat huonosti vakuutettuja. Yrittäjäeläkkeen pohjana oleva YEL-tulo on myös noin kolmanneksen verran alimitoitettu. Hyvällä rakentamisella on iso merkitys kansantalouteen ja varallisuuden kumuloitumiseen. Ilmastonmuutos nostaa Suomessa vuoden keskilämpötilaa ja lisää sateita. Jo kaavoituksessa on huomioitava muuttuvat olosuhteet - mahdollisille tulva-alueille ei pitäisi rakentaa ja viemäriverkostojen kapasiteettiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vakuutusalalla seurataan tarkasti yhteiskunnan kehitystä ja pyritään myös vaikuttamaan asioiden suotuisaan kehitykseen, kertoi Suni.
Ohessa referaatit Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikosken, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholmin ja Vekka Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Tapio Vekan puheenvuoroista.
Sijoitusten tuotot ja työurien pituus ovat keskeisiä työeläkkeen rahoituksen kestävyydessä
Työeläkkeet rahoitetaan työeläkemaksuin ja sijoitusten tuotoin. Sijoitustoiminnan menestys ja työurien pituus ovat näin ollen avaintekijät pohdittaessa työeläkejärjestelmän kestävyyttä, sanoi Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski Ilmarisen ja Pohjantähden yritysjohdolle järjestämässä talouden ajankohtaisseminaarissa Hämeenlinnassa.
Finanssikriisin johdosta työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuonna 2008 todella huonot. Jos nämä menetykset olisivat jääneet pysyviksi, työeläkemaksun nousupaine olisi kasvanut prosenttiyksiköllä. Tuomikoski uskoo, että tämän vuoden maaliskuussa alkaneen sijoitustuottojen yllättävän ripeän nousun ansiosta viimevuotiset menetykset saattavat kuitenkin kompensoitua nopeammin kuin kukaan uskalsi odottaa.
– Vielä ei kuitenkaan tiedetä, muuttiko finanssikriisi talouden rakenteita pysyvämminkin siten, että sijoitusten tuotto-odotukset ovat pitkälle tulevaisuuteen totuttua matalammat.
Keinoja työurien pidentämiseen etsii paraikaa kaksikin työmarkkinajärjestöjen ja muiden intressitahojen työryhmää, toinen eläkejärjestelmän rakenteesta ja toinen työelämän kehittämisestä.
– Jotta eläkkeelle siirtyminen myöhentyisi, tarvitaan työtä, työkykyä ja työhaluja. Finanssikriisiä seuranneet reaalitalouden vaikeudet ovat kääntämässä ikääntyneen työvoiman työllisyysasteen laskuun useiden vuosien hyvän kehityksen jälkeen. Väestön ikärakenne ei kuitenkaan ole Suomessa mihinkään muuttunut. Laman mentyä ohi on siten hyvät mahdollisuudet siihen, että ikääntyneiden työllisyysaste kääntyy uudelleen nousuun pidemmällä aikavälillä.
Pahin pudotus on ohi – kohtuullisiin talouden oloihin vielä pitkä matka
Rahoitusmarkkinalähtöinen talouskriisi kaatui päälle tasan vuosi sitten. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kriisi vaikutti nopeimmin ja voimakkaimmin teollisuudessa sekä rakennusalalla. Suhdanneodotukset ovat kohentuneet viime keväästä kaikilla toimialoilla, mutta näkymät ovat kuitenkin heikot. Pk-yritysbarometrin suhdannenäkymät osoittavat, että nykyistä huonompaan tilanteeseen varautuvia yrityksiä on edelleen enemmän kuin suhdanteiden paranemista odottavia.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholmin mukaan nopeaan nousuun ei luoteta, koska vaikeaan taloustilanteeseen sopeutuminen vie aikaa. Vain 23 prosenttia pk-yrityksistä arvioi kannattavuutensa kohenevan nykytasolta seuraavien 12 kuukauden aikana.
– Muutokset yritysten toimintaympäristössä etenevät toimialoittain eri tahtiin. Kaupan alan kannattavuuden muutosodotukset ovat painuneet heikommiksi kuin teollisuudessa. Positiivista on palveluyritysten kannattavuusnäkymien hienoinen nousu plussalle. Lisäksi barometrin myönteisimpiä tuloksia ovat pienten yritysten arviot henkilöstön määrän pysymisestä ennallaan, Lindholm tiivistää.
Ei yhtä käännepistettä, vaan pitkä ketju
Viime kuukausina on keskusteltu vilkkaasti talouden käänteestä: onko se tapahtunut ja millainen nousu on alkamassa? Talouskehityksen käänteen etsiminen ja sen kiinnittäminen yhteen ajankohtaan on Lindholmin mukaan ongelmallista.
– Ei ole olemassa yhtä kuukautta tai vuosineljännestä, jonka aikana koko talous kääntyisi kasvun uralle. Talouden nousu on pitkä ketju tapahtumia, ja aikaväli ketjun ensimmäisistä lenkeistä viimeisiin on pitkä – jopa vuosia. Ensimmäisiä positiivisia merkkejä ovat osakemarkkinoiden ja erilaisten luottamusindikaattoreiden nousu. Ketjun loppupäässä ovat puolestaan työllisten määrän nousu koko taloudessa sekä julkisen talouden tasapainottuminen, summaa Lindholm.
Vientivetoisessa taloudessa teollisuuden saamat tilaukset ovat ensimmäisiä konkreettisia merkkejä suhdanteiden paranemisesta. Yksittäisiä positiivisia uutisia tilauksista on jo saatu, mutta laajaa näyttöä tilauskannan kasvusta ei vielä ole.
Miten vaikeiden aikojen yli?
Vekka Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Tapio Vekka kertoi näkemyksiään siitä, miten selviytyä nykytilanteessa.
– Jos yrityksen selviytyminen on vaarassa, kannattaa pohtia, voiko supistaa, karsia, tinkiä tai leikata kannattamattomia rönsyjä. Ydintoiminnoista ei pidä luopua, vaan keskittyä toiminnassa kriittisiin kohtiin. Tärkeää on myös yrittää etsiä uusia ansaintamalleja. Investointeja voi joutua lykkäämään ja kassavirroista on syytä pitää huolta.
– Henkilökunnan on hyvä olla koko ajan selvillä tilanteesta. Rehellisyys omistajia, rahoittajia ja sidosryhmiä kohtaan on välttämätöntä. Eri tilanteisiin pitää reagoida ajoissa.
Jos lamassa voi nähdä jotain hyvää, se antaa Vekan mielestä mahdollisuuden rationalisoida, keskittyä olennaiseen ja valaa pohjaa tulevalle laittamalla rakenteet kuntoon, innovaatioilla ja koulutuksella.
Yrittäjän pitää myös huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. – Nauti elämästä, etsi hyviä asioita, älä uuvu, liiku, katso eteenpäin ja muista, että elämä jatkuu, Tapio Vekka kannustaa yrittäjiä.