(SVK:n tiedote 31.3.2005)
Suomalaiset vakuutusyhtiöt maksavat tämän hetkisen arvion mukaan Aasian katastrofista vakuutuskorvauksia noin 12 miljoonaa euroa. Korvausmäärästä kaksi kolmasosaa maksetaan kuolemanvaraturvana katastrofissa menehtyneiden edunsaajille. Luvut osoittavat suomalaisten kansainvälisestikin alhaisen vakuuttamisasteen henkilövakuutuksessa ja erityisesti kuolemanvaraturvassa. Olihan kyseessä puoleen vuosisataan suurin suomalaisia kohdannut katastrofi, jossa kuoli 178 matkailijaa.
Esimerkiksi normaali riskihenkivakuutus oli vain alle 80 menehtyneellä. Heilläkin keskimääräinen korvaussumma jää 30 000 euroon. Jos vakuuttamattomatkin aikuiset lasketaan mukaan, keskimääräinen korvaussumma itse otetuista riskihenkivakuutuksista putoaa 20 000 euroon.
Uhrit menehtyivät tsunamissa tapaturmaisesti, mikä paransi jonkin verran kuolemanvaraturvan määrää. Korvauksia maksetaan siis myös mm. yksityistapaturmavakuutuksen ja työnantajan työntekijöilleen mahdollisesti ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vapaaehtoisen turvan perusteella. Muita vakuutuksia, joihin sisältyy kuolemanvaraturvaa, ovat mm. työntekijäin ryhmähenkivakuutus, ammattiliittojen ja muiden järjestöjen jäsenten ryhmähenkivakuutukset, säästöhenkivakuutukset, yksilölliset eläkevakuutukset, matkustajavakuutukset ja lainaturvavakuutukset.
Turmassa menehtyneet saavat kuolemanvarakorvauksena kaikista edellä mainituista vakuutuksista yhteensä keskimäärin 67 000 euroa. Keskiarvo ei tosin kuvaa tilannetta kovinkaan hyvin, sillä vakuutusmäärien erot olivat suuret. Näihin lukuihin ei sisälly lakisääteinen perhe-eläketurva, joka koskee menehtyneiden leskiä ja lapsia.
- Suomalaisten henkivakuutusturvan matala taso on vakava puute yhä riskialttiimmassa maailmassa. Ihmiset eivät jostain syystä miellä henkilövakuutusturvan puutteita. Yleistä ihmetystä on herättänyt äskettäisessä kolarisumassa olleet autot ilman kaskovakuutusta. Kuitenkin 30 000 euron auton vakuuttamaton riski on rahamäärältäänkin pieni verrattuna riskiin, jonka ottaa perheellinen henkilö vajavaisella tai kokonaan puuttuvalla henkilövakuutusturvalla. Ehkä tähän tilanteeseen on osaltaan johtanut väärät tai ainakin ylimitoitetut mielikuvat hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamasta turvasta, sanoo Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton toimitusjohtaja Esko Kivisaari.
Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton vuosi sitten teettämän Vakuutustutkimus 2004:n mukaan vain joka kolmannella suomalaisella oli henkivakuutus kuoleman varalta. Asenteet kuitenkin olivat jotakuinkin kohdallaan. Viisi kuudesta vastaajasta allekirjoitti väitteen, että "vapaaehtoinen henkivakuutus on tarpeellinen kaikille perheille, joilla on lapsia tai lainaa". Toisaalta joka neljäs vastaaja piti henkivakuutusta turhana, koska "ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys on vähäinen".
Matkustajavakuutus oli Aasiaan matkanneilla suomalaisilla yleisempi kuin henkivakuutus kuoleman varalta. Kaikilla ei sitäkään yllättäen ollut. Suomeen lennätettiin 160 tsunamissa loukkaantunutta, joista parillakymmenellä ei ollut vakuutusta. Onneksi kaikilla vaikeasti loukkaantuneilla vakuutus oli.
Tsunamissa 178 suomalaisuhrin ja 160 loukkaantuneen kokonaiskorvaussumma lisättynä katastrofista selvinneiden omaisuusvahingoilla on siis yhteensä noin 12 milj. euroa eli vain hieman enemmän kuin kolme kuolonuhria vaatineen ketjukolarisuman korvausmäärä kahden viikon takaa. Korvausmäärästä henkilövahinkoihin eli kuolemanvarakorvauksiin, sairaalahoitoihin, ambulanssilentoihin jne. menee valtaosa. Suomalaisten omaisuusvahingot tsunamissa jäivät noin yhteen miljoonaan euroon.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Esko Kivisaari, puh. (09) 6804 0210 tai 0500 447 776