Vahinkovakuutusyhtiöt maksavat tänä vuonna korvauksia yli 2 miljoonaa kertaa
(SVK:n tiedote 23.8.2005)
SUURET ONNETTOMUUDET PALJASTIVAT AUKKOJA VAKUUTUSTURVASSA
Vahinkovakuutusyhtiöt maksavat tänä vuonna vakuutetuille vahingon kärsijöille korvausta yli
2 miljoonaa kertaa. Ensimmäinen miljoona vahingonmaksua tuli täyteen jo kesäkuun puolivälissä. Vahinkojen määrä on suurin piirtein pysynyt ennallaan, vaikka huomiota herättäneitä suuria onnettomuuksia onkin kasaantunut alkuvuoteen.
Korvausmaksuluku on kuitenkin selvästi noussut tilastoperusteiden muutoksen vuoksi. Nyt mukana ovat myös kaikki vanhoista vakuutuksista maksetut toistuvaissuoritukset eli lähinnä vahinkovakuutusten perusteella maksetut eläkkeet. Tämän vuoksi henkilövahingoista maksetut korvaussuoritukset lähenevät kahta kolmasosaa koko kappalemäärästä. Erilaisiin omaisuuskorvauksiin menee 38 prosenttia maksusuorituksista.
Eläkkeiden merkitys on myös euroilla mitattuna huomattavan suuri erityisesti liikennevakuutusmaksuissa ja -korvauksissa. Ääripäässä on moottoripyörien liikennevakuutus, jonka korvauksista lähes kaksi kolmasosaa menee eläkkeisiin ja vajaa 30 prosenttia muihin henkilövahinkoihin. Vain kuutisen prosenttia korvauksista käytetään omaisuuden korvaamiseen. Liikennevakuutuksen perusteellahan maksetaan vammautuneiden eläkkeitä vanhuuseläkeiän saavuttamiseen saakka eli ääritapauksissa useita vuosikymmeniä vahingon jälkeen.
Vakuutuksesta vai omasta lompakosta?
- Yleinen uskomus on ollut, että matkustajavakuutuksen peitto kaukomatkoilla sekä autojen kaskovakuutusten määrä uusissa ja uudehkoissa autoissa on melkein 100 prosenttia. Suuret onnettomuudet kuten tsunami ja kevään lumimyrskyn massiiviset kolarisumat paljastivat kuitenkin merkittäviä aukkoja vakuutusturvassa näilläkin alueilla, Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton toimitusjohtaja Esko Kivisaari kertoo.
- Onneksi ilmeisesti kaikilla tsunamissa pahasti loukkaantuneilla oli vakuutus ja vakuuttamattomien vahingot jäivät suhteellisen pieniksi. Kolarisumassa jäi suhteellisen kalliitakin autoja omistajan omalle vastuulle.
- Jos henkilö jättää jonkin tai jotkut riskit tietoisesti vakuuttamatta, se on tietenkin täysin hyväksyttävää. Mutta jollain tavalla yhteiskunnassa pitäisi selkeyttää raja, jonka toisella puolella ihmiset itse vastaavat riskeistään useimmiten vakuuttamalla ne ja toisella puolella hyvinvointiyhteiskunta tulee apuun. Nyt julkisuudessa vaaditaan usein yhteiskuntaa apuun hieman kepeästi perinteisesti yksilölle kuuluvissa asioissa. Julkisen vallan maksupohja lienee tulevaisuudessa niin tiukalla, että sieltä on turha matkustajavakuutuksen turvaa hakea.
Vahinkojen kappalemääräinen tarkastelu antaa suuntaa siihen, mihin vakuutusmaksuilla kerätyt rahat menevät, mutta tietenkin euromääräinen vahinkomeno on ratkaisevinta. Tietyillä alueilla "vahinkoinflaatio" on selkeästi suurempi kuin normaali inflaatio. Mm. autojen korjaaminen on lisääntyneen elektroniikan vuoksi entistä kalliimpaa. Samoin vahingoittuneiden ihmisten hoitokulut kasvavat uusien hoitojen yleistymisen vuoksi normaali-inflaatiota nopeammin. Kummatkin ilmiöt ovat heijastuneet myös vakuutusmaksuihin.
Vuotovahingot kuriin
Vakuutusyhtiöt ovat huolissaan myös vuotovahingoista. Näistä vahingoista maksettujen korvausten määrä on kymmenessä vuodessa noussut noin 50 prosentilla, vaikkei kappalemääräinen nousu aivan näin voimakasta olekaan.
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen harmittelee sitä, etteivät vahingontorjunnan keinot ole tuottaneet toivottua tulosta.
- Nyt tarvittaisiin kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden panostusta niin, että esimerkiksi yhtiökokouksissa yhä enemmän kiinnitettäisiin huomiota vuotovahinkojen ennaltaehkäisyyn. Toivomme myös asunto-osakeyhtiölain uudistuksen lisäävän kiinteistöjen omistajien kiinnostusta kunnossapitoon ja huoltoon, toteaa Pekurinen.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Esko Kivisaari, puh. (09) 6804 0210 tai 0500 447 776
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, puh. (09) 6804 0246 tai 050 571 7549
Viestintäjohtaja Pertti Nurvala, puh. (09) 6804 0240 tai 050 553 3484