Liikalämmitys pakkasella on merkittävä paloriski
Liikalämmitys pakkasella on merkittävä paloriski - myös jäätyneiden putkistojen rikkoutumiset kiusaavat omakotiasujia
(SVK:n tiedote 24.2.2005)
Jokatalvinen pakkaspiikki voi aiheuttaa tilanteeseen varautumattomalle monenlaisia vahinkoja. Erityisesti omakotitaloissa kovilla ovat suojaamattomat putkistot. Lisäksi viime aikoina tulisija- ja hormipalot ovat lisääntyneet huolestuttavasti.
"Kovilla pakkasilla lämmitystä lisätään tulisijan ja hormien kapasiteettiin nähden liian kovalla teholla. Muun muassa uudisrakennuksiin lisälämmittimiksi tai tunnelman luojiksi asennetut tulisijat ja piiput eivät kestä korkeaa ja pitkäaikaista kuormitusta", sanoo vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta.
Oma ongelmansa ovat vanhat hormistot, joihin on saattanut muodostua halkeamia. Turvatekniikan keskuksen tuoreen tutkimuksen valossa tulisijojen ja savuhormien kunto on Suomessa kyseenalainen.
"Tulisijojen lämmitys on aina toteutettava maltillisesti, jopa paukkupakkasilla. Niitä ei myöskään saa jättää valvomatta. Lämmityksessä tulee muistaa myös peltien oikea käyttö savu- ja häkävaaran takia. Tulisijat ja hormit on tarkastettava ja nuohottava säännöllisesti nuohousasetuksen mukaisesti. Pääsääntöisesti nuohous on tehtävä kerran vuodessa. Kuuman tuhkan säilytykseen on myös syytä kiinnittää riittävästi huomiota", painottaa Pekurinen. "Nykyisin joka viides rakennuspalo syttyy tulisijasta tai viallisesta savuhormista ja pelkäänpä että uudisrakennuksissa tavattavat heikompilaatuiset tulisijat ja hormit eivät tätä osuutta ainakaan kaunista".
Putkirikoilta voi välttyä pakkasillakin
Pakkasten kiristyessä jäätymään päässeiden putkistojen sulattamiskustannukset kuuluvat normaaliin kiinteistön huoltoon ja kunnossapitoon eikä niitä vakuutuksesta korvata. Johtaja Veli Matti Ojala Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta korostaakin, että paras keino välttyä pakkasten aiheuttamilta putkivahingoilta ja harmeilta on estää niitä ennalta. "Jos putkistojen kanssa on ollut aiemmin ongelmia, kannattaa niiden suojaamiseen suhtautua vakavasti. Uudisrakennuksissakin saattaa ensimmäisenä talvena tulla yllätyksiä vastaan."
"Seuraa säätilannetta ja toimi jo ennen kovia pakkasia. Suojaa putkistot mahdollisuuksien mukaan. Peitä ne etenkin kriittisistä kohdista peitteillä. Jo paksu sanomalehtikerros auttaa. Käytä ulkona eristämiseen lunta, turvetta tai olkia, käytettyjä säkkejä tai muuta sopivaa materiaalia. Kasaa lunta rakennusten seinustoille putkien tason yläpuolelle. Käytä mahdollisuuksien mukaan sähkölämmitintä tai irtopatteria", kehottaa Veli Matti Ojala.
Myös juokseva vesi estää jäätymistä, joten vesihanan voi jättää hitaasti valumaan pahimmilla pakkasilla. "Putkiin asennettu sähkövastus on nykyisin yleisesti käytetty hyvä keino. Vastus kannattaa asentaa ennen pakkasten tuloa. Pakkasten jo paukkuessa asentaminen on myöhäistä", Veli Matti Ojala muistuttaa.
Avotulta ei voi käyttää sulatukseen
Aina ei jäätymistä voi välttää. Putkia sulattaessa kannattaa olla erityisen varovainen, ettei toimillaan aiheuta tulipaloa tai vesivahinkoa. Jos putki on ollut pitkään jäässä, alkaa se sulaessaan todennäköisesti vuotaa.
Turvallisin putkien sulattaja on ammattimies, joka höyryn avulla saa putket auki. Mikäli sellaista ei kohtuuajassa saa paikalle, voi putkia yrittää sulattaa itse käyttämällä hyväksyttyjä sähkölämmittimiä ja lämpöpuhaltimia. Esimerkiksi auton sisätilalämmitin sopii tarkoitukseen hyvin. Myös lämmin vesi on tehokas sulattaja, jos jäätynyt putki on näkyvissä.
"Sulatuksessa ei pidä käyttää lämmitintä, jossa on hehkuvia vastuspintoja. Putkien sulattamiseen ei missään tilanteessa saa käyttää avotulta", Veli Matti Ojala painottaa.
Kiinteistö- ja kotivakuutuksista korvataan putkistojen jäätymisistä aiheutuvia vahinkoja sen mukaan, minkä laajuinen vakuutusturva on valittu.
Lisätietoja:
Johtaja Veli Matti Ojala, puh 0400 601 641
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, puh 050 571 7549
Tiedotuspäällikkö Joona Vuorenpää, puh 050 5987 063