Vahinkovakuutusyhtiöt ovat tänä vuonna korvanneet jo yli miljoona vahinkoa
SVK:n tiedote 5.11.2003
Suomalaiset vahinkovakuutusyhtiöt ovat lokakuuhun mennessä maksaneet korvauksia 1,2 miljoonasta vahingosta, joista hieman yli puolet koski henkilövahinkoja. Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton keräämien tietojen mukaan joka neljäs vahinko maksettiin asiakkaan yksityisen sairauskulu- tai tapaturmavakuutuksen perusteella. Niiden kappalemäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Vahinkovakuutusyhtiöiden lisäksi sairauskuluvakuutuksia myöntävät myös henkivakuutusyhtiöt, jotka eivät olleet tässä kyselyssä mukana.
"Vahinkovakuutusyhtiöt korvaavat joka vuosi noin 1,5 miljoonaa vahinkoa. Vähemmän tunnettua on, että vahinkovakuutusyhtiöiden korvauksista kasvava osa eli jo yli puolet kappalemääristäkin maksetaan erilaisina hoito- ja sairauskulukorvauksina. Kehitys on ohjannut vakuutusyhtiöiden vahingontorjuntatyötä, jossa entistä enemmän syvennytään henkilövahinkojen estämiseen, vaikkakin vahingontorjuntatyö on toki aina tähdännyt sekä henkilö- että omaisuusvahinkojen estämiseen tai vahinkojen vähentämiseen", sanoo Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton toimitusjohtaja Esko Kivisaari .
"Vahinkomäärien ja vakuutusmaksujen välinen yhteys on tunnettu tosiasia. Vahinkovakuutusyhtiöitä pidetään kuitenkin yhä usein pelkkänä omaisuusvakuuttajana ja yhdistetään vakuutusmaksutarkistukset esimerkiksi auton korjauskuluihin. Kuitenkin liikennevakuutuksessakin ihmisten vammojen hoitaminen tulee kalliimmaksi kuin autojen korjaaminen."
Tulevaisuudessa vakuutusalan on Kivisaaren mukaan kiinnitettävä erityishuomiota henkilövahinkoihin muutenkin kuin vahingontorjunnan näkökulmasta. Hyvä hoito oikeaan hintaan on alan tavoitteena. Kaikkein kalleimmaksi tulevat ne henkilövahingot, joissa ensimmäiset hoitotoimenpiteet eivät ole onnistuneet, vaan on jouduttu pitkään hoitokierteeseen. Kivisaari kuitenkin muistuttaa, ettei henkilövahinkojen merkityksen nousu vähennä omaisuusvakuuttamisen tarpeellisuutta. "Siitä on tänäkin vuonna jo 600 000 korvattua esimerkkiä. Ikävimpiä ovat eräät suurvahinkotapaukset, kuten kerrostalopalot, joiden selvittelyssä on ilmennyt vakuuttamisaukkoja. Yllättävän monet kotitaloudet ovat jättäneet irtaimistonsa omalle vastuulle, mikä on näissä ullakko- yms. paloissa käynyt kalliiksi.
Kiinteistövakuutus ei korvaa irtaimistoa
"Ihmisillä, jotka eivät ole ottaneet kotivakuutusta, on usein kaksi harhaluuloa. Toiset uskovat, että taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa omankin irtaimiston vahingot. Toiset taas pitävät itseään niin huolellisina, etteivät usko tarvitsevansa vakuutusta", luokittelee vahinkovakuutuspäällikkö Hannu Ijäs vakuuttamattomia kotitalouksia.
Esimerkiksi kerrostalopalot tai onnettomuudet aiheuttaa useimmiten ulkopuolinen henkilö, eikä talossa asuva voi siihen välttämättä paljoa vaikuttaa. Asukas saattaa olla onnettomuushetkellä töissä tai matkoilla eikä siten voi mitenkään estää vahinkojen syntymistä. "Kiinteistövakuutuksen ja kotivakuutuksen ero on periaatteessa selvä. Jotkut asukkaan huoneistoon tekemät parannustyöt voivat kuulua kotivakuutuksen piiriin. Kiinteistövakuutus taas ei irtaimistoa korvaa missään olosuhteissa", Hannu Ijäs sanoo.
Tilastojen valossa kodit on Suomessa suhteellisen kattavasti vakuutettu. Vakuuttamattomuus- ongelma on tuntunut suurimmalta vuokrataloissa ja vuokratuissa huoneistoissa.
Vuotovahingot ongelmana
Eri vahinkomuodoista sairaus- ja hoitokulujen ohella vuotovahinkojen kehitys nousi useimpien yhtiöiden ilmoituksissa esille. Vesi- ja viemärijohtojen kiinteistöille aiheuttamien vahinkojen korvausmeno on vakuutusyhtiöiden ilmoitusten mukaan jatkuvasti kasvussa, vaikka vahinkojen kappalemäärä on vain runsaat 25 000 vuodessa. Keskimääräinen vahinkomäärä on kuitenkin suuri. Omakotitalossa tyypillinen vahinko on noin 3 500 euron suuruinen, mutta kerrostalossa vuotovahingon korjaus voi maksaa 35 000 euroakin. Kerrostalojen vahingoista yli 65 prosenttia muodostuu erisuuruisista vuotovahingoista.
"Syy huonoon kehitykseen on usean tekijän summa. Vuotovahinkoa on vaikea havaita nopeasti kuten tulipaloa. Ihmiset eivät osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota vesivahingosta kieliviin merkkeihin talossaan. Putkistosta vuotava vesi pääsee talon rakenteisiin ja aiheuttaa usein kalliita purku- ja kuivatuskustannuksia. Rakentamisen kustannukset ovat yleensäkin kasvaneet voimakkaasti viime vuosina," summaa vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen vuotovahinkojen korvausmenoon vaikuttavia tekijöitä.
"Olisikin toivottavaa, että isännöitsijät ja asukkaat aktiivisemmin osallistuisivat vuotovahinkojen torjuntaan pitämällä rakennuksen putkistot ja laitteet kunnossa sekä tarkkailemalla ja huoltamalla vesikalusteita säännöllisesti. Nykyisin on jo saatavilla hyviä teknisiä ratkaisuja ja apuvälineitä, joilla vuotovahinko havaitaan entistä nopeammin ja jolloin vahinko on vielä helppo korjata," Seppo Pekurinen sanoo.
Lisätiedot:
Viestintäjohtaja Pertti Nurvala, puh. (09) 6804 0240 tai 050 553 3484
Vahinkovakuutuspäällikkö Hannu Ijäs, puh. (09) 6804 0222 tai 040 580 3550
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, puh. (09) 6804 0246 tai 050 571 7549
alkuun