Vahinkovakuutusyhtiöt maksavat korvauksia yli 2 miljoonaa kertaa
SVK:n tiedote 23.8.2006
SUURPALOISSA JA PALOKUOLEMISSA MUSTA ALKUVUOSI
Vahinkovakuutusyhtiöt maksavat tänä vuonna asiakkailleen korvausta erilaisista vahingoista yli kaksi miljoonaa kertaa. Ensimmäiset miljoona korvaussuoritusta tulivat täyteen jo kesäkuussa. Suurin osa korvauksista, yli 60 prosenttia, maksetaan henkilövahingoista, joihin kuuluvat myös toistuvaissuorituksina maksettavat eläkkeet.
Tätä vuotta ovat leimanneet runsaat tulipalot ja myös ikävällä tavalla lisääntyneet palokuolemat. Elokuun puoliväliin mennessä tulipaloissa menehtyi peräti 75 ihmistä, joista suurin osa oli joko yli 40-vuotiaita miehiä tai ikäihmisiä. Lisäksi isoja, yli 200 000 euron suurpalovahinkoja oli vakuutusyhtiöille ilmoitettu heinäkuun loppuun mennessä ennätysmäärä.
Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton toimitusjohtaja Esko Kivisaari pitää tilannetta erityisesti palokuolemien osalta vakavana ja haasteellisena.
- Ulkomailta saadun kokemuksen mukaan ainut tehokas keino vähentää palokuolemia on asuntojen varustaminen sprinklereillä eli automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Vakuutusala haluaakin vahvasti edistää asuntospriklauksen yleistymistä. Tällaiset menetelmät parantaisivat erityisesti ikääntyneiden ja muiden toimintakyvyltään heikkojen ihmisten paloturvallisuutta, Kivisaari sanoo.
Vakuutusyhtiöiden Keskusliitossa valmistellaan parhaillaan asuntosprinklerisääntöjä sekä asennus- ja huolto-ohjeita. Nämä urakoitsijoille ja rakentajille tarkoitetut ohjeet valmistuvat tämän syksyn aikana.
Suurpalovahinkoja tulossa ennätysmäärä
Tänä vuonna on palanut ennätysmäärä isoja yritys- ja muita kiinteistöjä. Heinäkuun loppuun mennessä vakuutusyhtiöt olivat saaneet korvattavakseen lähes 130 suurpalovahinkoa, joka on reilusti enemmän kuin yhtenäkään muuna vuonna 2000-luvulla. Korvauksia näistä vahingoista maksetaan arviolta noin 90 miljoonaa euroa, joka sekin on tässä vaiheessa vuotta runsaasti enemmän kuin yhtenäkään toisena vuonna tällä vuosituhannella.
Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton vahingontorjuntayksikön johtaja Veli Matti Ojala sanoo, että ala seuraa tilannetta huolestuneena.
- Ei voida osoittaa, että tilanteeseen olisi johtanut mikään yksittäinen syy. Kokemuksesta voisi sanoa, että noususuhdanteen aikana palaa yleensäkin enemmän kuin muulloin. Tämän hetken tilanteeseen on monia syitä. Yritysten säästötoimet ja kovat tuotantotavoitteet johtavat usein siihen, että riskienhallinnasta tingitään. Tuotanto keskittyy yhä isompiin yksiköihin ja automaatio lisääntyy. Toimitusvaateet ja -ajat tiukkenevat, jolloin kunnossapitoon, huoltoon ja siivoukseen jää yhä vähemmän aikaa ja resursseja. Tyypillisesti nämä laiminlyönnit näkyvät varsinkin sähköpalojen lisääntymisenä, Ojala toteaa.
Myös yleinen ilmapiiri vahingontorjuntaa kohtaan on Ojalan mielestä muuttunut. Siitä kertovat mm. huolimattomuudesta syttyneet tulipalot ja tuhopoltot. Erityisen huolestuttavalta näyttää tuhopoltoista aiheutuneiden taloudellisten menetysten kasvu.
Ojala kertoo, että vakuutusalalla mietitään tarkkaan, mihin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jotta suurvahinkojen kehityksessä näkyvä nousujohde saadaan taittumaan. Vakuutusyhtiöt joutuvat todennäköisesti harkitsemaan ehtojensa ja suojeluohjeidensa kiristämistä. Toinen vaihtoehto on rakennusmääräysten ja paloturvallisuutta koskevan lainsäädännön tarkentaminen.
Metsien vakuutusturvassa isoja aukkoja
Pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi on tänä kesänä palanut myös metsää ja maastoa huomattavan paljon. Sisäasiainministeriön pelastusosaston tilastojen mukaan pelkästään heinäkuussa maastopaloja oli 1 500 kappaletta. Luku on huomattavan suuri, sillä keskivertovuonna Suomessa syttyy erilaisia tulipaloja yhteensä noin 12 000.
Esko Kivisaari muistuttaa, että metsien vakuutusturvassa olisi Suomessa paljonkin parantamisen varaa.
- Vain noin kolmannes yksityismetsistä on vakuutettu, myrskytuhojen varalta vain viidennes. Kun näyttäisi siltä, että erityisesti sään ääri-ilmiöt ovat yleistymään päin, toivoisi, että myös metsänomistajat kiinnittäisivät omaisuutensa suojaamiseen enemmän huomiota, hän toteaa.
Kivisaari huomauttaa lisäksi, että vakuuttamisaste on Suomessa ylipäätäänkin alhainen muihin Euroopan maihin verrattuna. Vahinkovakuuttaminen edustaa maassamme noin kahta prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se keskimäärin on Euroopan maissa lähes 3,5 prosentin luokkaa. Suomessa vahinkovakuuttamisaste on samaa luokka kuin esimerkiksi Bulgariassa, Unkarissa ja Puolassa.
- Vaikka suomalaiset vakuutukset ovatkin antamansa turvan puolesta yleensä varsin kattavia, on kansalaisten vakuutusturvassa edelleen huomattavia aukkoja. Sitä osoittivat selvästi mm. tsunami-katastrofin ja viime vuosien suurten vahinkotapahtumien jälkeiset selvitykset, sanoo Kivisaari.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Esko Kivisaari, puh. (09) 6804 0210 tai 0500 447 776
johtaja Veli Matti Ojala, puh. (09) 6804 0350 tai 0400 601 641
viestintäjohtaja Teijo Valtanen, puh. (09) 6804 0240 tai 040 512 8913